Viitauksia

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 170 vuotta kansalliseepoksemme Kalevalan julkaisemisesta. Kajaanilainen Elias Lönnrot teki kulttuuriteon runonkeruumatkoillaan. Näin yhden ihmisen työ nosti suomen kielen ja kulttuurin täysin uuteen asemaan. Kansakuntana tiedostimme rikkaan äidinkielemme ja sen perinnön.  Kalevala on pitänyt asemansa. Kalevalan innoittamana syntyi Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka tarkoituksena oli kunnioittaa suomalaista naista. Nyttemmin liitto edistää suomalaista kulttuuria. Kalevalaisten Naisten Liitto on toiminut vuodesta 1955 alkaen. Liitto perusti Kalevala Korun, joka on kehittynyt arvostetuksi korubrändiksi. Tämänkin järjestön taustalla oli yksi ihminen, voimakastahtoinen visionääri, kirjailija Elsa Heporauta. Viime aikoina Kalevalaisten Naisten Liitto on tullut tunnetuksi mm. kansallispukujen tuuletuspäivästä, jonka tarkoitus on edistää kansallispukujen käyttöä.  Kalevalan vaikutus näkyy kaikilla taiteen aloilla Akseli Gallen-Kallelasta tämän päiv...

Kevättalven päiviäni ilahdutat Sinä, joka seuraat blogiani. Jälleen on aika kiittää, sillä Viitauksia-blogin juttuja on klikattu jo yli 4000 kertaa. Huikea luku!  Olen kirjoittanut blogia nyt jo yli puolitoista vuotta - kyllästymättä. Ammattimaista bloggaajaa minusta tuskin tulee, mutta kirjoittamisesta pidän. Olen kirjoittanut eri aiheista 70 pientä juttua. Jutun aiheita riittää, kun seuraa vaikkapa valtakunnallista tai paikallista poliittista päätöksentekoa, julkista keskustelua eri aiheista tai ihan vain omaa arkipäivää. Kun tietoisesti kiinnittää huomiota ympäristöön, sen näkee uudella tavalla. Kokeile Sinäkin bloggaamista!  Aurinkoisia kevättalven päiviä! Viitauksia-blogi jatkaa...

Kansallisrunoilija Runebergista juontuvat mieleen kouluaikani äidinkielen tunnit, joilla jokainen vuorollaan lausui Vänrikki Stoolin tarinoiden runoja - tietenkin ulkomuistista. Ihmettelen, miten saimme painettua mieleemme jopa kymmeniä säkeitä tekstiä, joka ei meille nuoruutemme kynnyksellä oleville edes avautunut.  Myös musiikin tunnilla lauloimme Runebergin teksteihin sävellettyjä lauluja. Maamme-laulun sanat opittiin jo varhain.  Runebergini siis tunnen. Meille ei kuitenkaan koskaan muodostunut läheistä kumppanuutta.  Sen verran vaikutusta Runebergilla oli, että joskus myöhemmin kokeilin runojen kirjoittamista. Japanilaiset tanka-runot Eino Leinon, Kaarlo Sarkian ja Aaro Hellaakosken rinnalla olivat suosikkejani. Runoinnostus kesti vain muutamia vuosia, sillä mielenkiintoni suuntautui kaunokirjallisuuteen ja salapoliisi romaaneihin. Niissä oli minusta enemmän sisältöä. Runojen ymmärtäminen taisi vaatia liian paljon pohdiskelua.  Runojen kirjoittaminen on m...