Kalevalan päivänä juhlitaan suomalaista kulttuuria



Tänä vuonna tulee kuluneeksi 170 vuotta kansalliseepoksemme Kalevalan julkaisemisesta. Kajaanilainen Elias Lönnrot teki kulttuuriteon runonkeruumatkoillaan. Näin yhden ihmisen työ nosti suomen kielen ja kulttuurin täysin uuteen asemaan. Kansakuntana tiedostimme rikkaan äidinkielemme ja sen perinnön. 

Kalevala on pitänyt asemansa. Kalevalan innoittamana syntyi Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka tarkoituksena oli kunnioittaa suomalaista naista. Nyttemmin liitto edistää suomalaista kulttuuria. Kalevalaisten Naisten Liitto on toiminut vuodesta 1955 alkaen. Liitto perusti Kalevala Korun, joka on kehittynyt arvostetuksi korubrändiksi. Tämänkin järjestön taustalla oli yksi ihminen, voimakastahtoinen visionääri, kirjailija Elsa Heporauta. Viime aikoina Kalevalaisten Naisten Liitto on tullut tunnetuksi mm. kansallispukujen tuuletuspäivästä, jonka tarkoitus on edistää kansallispukujen käyttöä. 

 Kalevalan vaikutus näkyy kaikilla taiteen aloilla Akseli Gallen-Kallelasta tämän päivän rock-lyriikkaan. Yhtyeistä mainittakoon Piirpauke ja Amorphis. Kalevalainen runolaulu on voimissaan. Kirjallisuudesta tulee mieleen Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala. Sarjakuviakin on julkaistu.

 Moni kantaa Kalevalaa mukanaan omassa nimessään. Nimen alkuperää ei aina välttämättä tiedosteta. Myös pankkien, liikelaitosten ja erilaisten tuotteiden nimissä käytetään Kalevalasta tuttua nimistöä. Tuttuja tuotenimiä ovat mm. Aino ja Sampo. Aino-nimisiä tuotteita löytyy tiskiharjasta jäätelöön. Sampo oli aiemmin pankin nimi, nykyään tulitikkumerkki. 

Kalevalasta on saatu monenlaista oppia. Kalevalainen jäsenkorjaus ammentaa kansanparannusperinteensä nimensä mukaan Kalevalan kuvakielestä.

Kalevala on käännetty useille kielille. Kansalliseepoksemme herättää ihailua eri puolilla maailmaa. 

 Mitä Kalevala tuo Sinun mieleesi?

 Malja Kalevalalle ja suomalaiselle kulttuurille! 

Hyvää Kalevalan päivää 28.2.2019!





Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeile Lapin puikulaa!

Kuva
Pidän perunasta. Makutottumukseni johtunee lapsuudestani, jolloin peruna oli yksi tärkeimmistä aterioiden ruoka-aineista. Makaronia käytettiin myös jonkin verran. Riisi ja erilaiset pastalajit tulivat tutuiksi vasta paljon myöhemmin.  Vietimme kesät maaseudulla, jossa vanhempani viljelivät perunaa. Lajikkeita oli useita, mutta kaikkein maukkain oli Lapin puikula. Se oli vähäsatoinen ja pienikokoinen, mutta niin herkullinen. Puikulaa käytettiin säästeliäästi, koska vuoden sadosta oli säästettävä myös siemenperunat seuraavaa istutusta varten.  Lapin puikula on saanut Euroopan Unionin myöntämän merkinnän suojatusta alkuperäisnimityksestä (SAN). Se on hieno tunnustus perunalle, jonka aromikkuus johtuu arktisista kasvuolosuhteista. Talven routa ja pitkät valoisat kesäyöt ovat takeina puikulan ainutlaatuisesta mausta.  Kaikkein paras perunasose syntyy nimenomaan puikulaperunasta, jonka maku ja väri hurmaavat ruokailijan. Jos et ole koskaan maistanut puikulaa, suosit...
Lue lisää

Nomen est omen

Kuva
Vanha latinankielinen lentävä lause tuli mieleeni selatessani tämän vuoden nimipäiväkalenteria. Nomen est omen eli nimi on enne. Suomen ja englannin kieliä hyväksi käyttävä humoristisen vapaa käännösversio on "Yksikään mies ei ole omena".  Nomen est omen-sanonnan alkuperän kerrotaan juontuvan eräästä antiikin näytelmästä. Nimi on enne-sanonta lienee mielessä useilla vanhemmilla, jotka valitsevat lapselleen etunimeä. Etunimien joukosta löytyy monia kauneutta, voimaa, rohkeutta. älykkyyttä tai toivottua luonteenpiirrettä kuvaavia nimiä. Myös menestyvät laulajat tai urheilijat saavat paljon etunimikaimoja ihan ympäri maailman. Muistan jostain lukeneeni, että jalkapalloilija Jari Litmasen mukaan nimettiin Hollannissa jopa tuhansia poikia. Toiveena Jari-nimisellä pojalla oli tietysti päästä samalle tasolle huippujalkapalloilijana kuin Ajaxin joukkueessa pelannut kuuluisa Jari. Tai sitten vanhemmat antoivat ihailemansa henkilön nimen lapselleen. Joka tapauksessa tässä muutamia...
Lue lisää

Tornionlaaksonruusu

Kuva
Tornionlaaksonruusu ( Rosa majalis Tornedal) on suosittu ruusupensas Pohjois-Suomessa. Ruusun kukat ovat vaalean roosan väriset ja kerrotut. Melkein kaikki ruusut ovat piikikkäitä, mutta tornionlaaksonruusun uloimmat kukkivat oksat ovat piikittömät. Tornionlaaksonruusu on kokemusten mukaan helppohoitoinen ja kestävä lajike. Tämän ruusun vaatimaton kauneus ja tuoksu lumoavat. Tornionlaaksonruusu kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi. Ruususeura valitsi tornionlaaksonruusun vuoden ruusuksi vuonna 1999. Ruusu on ollut tunnettu Tornionjokilaaksossa ainakin 300 vuotta. Kirjassaan La Figure de la Terre (Maapallon muoto) ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kuvaili ruusua jo 1700-luvulla. Tornionlaaksonruusun luetaan kuuluvan luonnonvaraisiin ruusuihin. (www.ruususeura.fi) Tässäpä hieman erilainen, historiaa henkivä vaihtoehto ruusuharrastajan iloksi ja pihan kaunistamiseksi.
Lue lisää