Tekstit

Venetsian biennaalissa

Kuva
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten vierailimme ystäväporukalla Venetsiassa, jossa sinä vuonna järjestettiin Venetsian biennaali (La Biennale di Venezia). Kyseessä on maailmanlaajuinen taidetapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi Venetsiassa. Biennaali on laajentunut myös elokuviin, ja arkkitehtuuri-biennaali järjestetään parillisina vuosina. Koronaepidemian vuoksi biennaalia ei järjestetty vuonna 2021. Lisäksi maailmansotien aikana on pidetty taukoja, vaikka biennaalin järjestäminen on aloitettu jo 1800-luvun lopulla. Suomi on ollut virallisesti mukana biennaalissa vuodesta 1954. Suomen puurakenteisen paviljongin suunnitteli Alvar Aalto yhdessä vaimonsa Elissan kanssa. Paviljonki valmistui vuonna 1956. Aalto-paviljonkia on vuokrattu muille maille vuosina 1962-2006, sillä Suomi oli mukana Pohjoismaiden yhteisessä näyttelytilassa noina vuosina. Mutta vuonna 2007 paviljonkiin sijoitettiin jälleen suomalaisen taitelijan, Maaria Wirkkalan, suunnittelema teos. Tuosta vuodesta lähtien A...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ihmisen viimeinen matka

Kuva
  Milloin olet viimeksi ollut hautajaisissa?  Saatoin viime viikolla hyvän ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Siunaustilaisuus oli kauniissa kappelissa, jonka ikkunoista näkyi vihreää metsää ja sinistä, ehkä hieman pilvistä, taivasta. Näkymä oli jollain tapaa hyvin lohdullinen. Tämän tästä katse hakeutui ystävän valkoiseen arkkuun, joka oli sijoitettu kappelin etuosaan. Silmäilin saattoväkeä, joka istui juhlavan rauhallisena kappelin penkeissä.  Urkumusiikkia, papin puhe ja vainajan siunaus, kukkalaitteiden lasku arkun viereen, muutama virsi ja rukous. Kyyneleet kohosivat silmiin useimmilla, pala kurkussa ahdisti.  Tähän on tultu. Ystävän viimeinen matka. Hän oli tilaisuudessa läsnä, mutta kuitenkin poissa. Hämmentävä kokemus.  Hautajaiset tuovat mieleen kaikki muut edesmenneet sukulaiset ja ystävät ja nostavat surun ja menetyksen tunteet pintaan. Ihmiselämän suurin mysteeri on kuolema, joka on helppo selittää biologisesti. Kaikki me tiedämme, että jokaisen ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jälleen uusi lukijaennätys!

Kuva
Kirjoitin viimeisimmän postaukseni Viitauksia-blogiini viime vuoden puolella. Mitä ihmettä olen oikein puuhaillut tammi- ja helmikuussa? Mihin ja miten olen päiväni käyttänyt? No, ainakin lomailuun Suomessa ja ulkomailla. Jotenkin aikaa menee kaikkeen tekemiseen enemmän kuin ennen. Tosin en ole koskaan ollut erityisen nopea toimimaan. Vahvuudekseni keksin jo nuoruudessani luovan laiskuuden, johon vetosin tarpeen tullen. Meillä päin tuosta käytetään termiä työtä vieroksuva, mutta minusta siinä on liian negatiivinen sävy. Olen mieluummin luovasti laiska.  Työni oli poikkeus, ainakin viimeisinä työvuosina. Syynä oli varmaan vuosien mittaan karttunut kokemus, joka helpotti erilaisten työtilanteiden ratkaisua. Skeemaksi tällaista kokemusta kaiketi kutsutaan. Erilaisia skeemoja yhdistämällä päätyy usein hyvään lopputulokseen.  Eksyinpä hieman aiheesta. Olen innokas penkkiurheilija, joten reippaat pari viikkoa meni olympialaisia seuratessa. Nautin eri maiden urheilijoiden huimista su...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mainio slogan!

Kuva
Varför Paris - vi har ju Åbo! Miksi Pariisi - meillähän on Turku! Tähän mainioon sloganiin törmäsimme opiskeluaikaisen ystäväni kanssa turkulaisessa kirjakaupassa. Oli ihan pakko ostaa jääkaappimagneetti, johon tuo teksti oli kirjoitettu. Jääkaapin ovessa on nyt sitten uusi magneetti, joka muistuttaa hauskasta reissusta ja entisten opiskelukavereiden tapaamisesta Turussa. Ihan ensimmäiseksi vertaus vaikuttaa hiukkasen oudolta, mutta kun alkaa pohtia kaupunkien yhtäläisyyksiä, niin löytyyhän niitä.  Molempien kaupunkien halki virtaa joki. Pariisin halki virtaa Seine ja Turun halki virtaa Aurajoki. Joet olivat kaupankäynnin ja kulttuurielämän kannalta tärkeitä. Siltoja on riittämiin molemmissa kaupungeissa.  Pariisi on Ranskan pääkaupunki, Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 saakka. Molemmat kaupungit ovat vanhoja. Pariisin historia ulottuu antiikin Rooman aikoihin. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka on perustettu jo 1200-luvulla.  Molemmat kaupungit ovat tunnettuj...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Postaus ihmisoikeuksista on edelleen ajankohtainen!

Tämä postaukseni on lähes identtinen muutama vuosi sitten julkaisemani postauksen kanssa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:ssa 10.12.1948, jolloin toisen maailmansodan loppumisesta oli kulunut muutama vuosi. Suurin osa maailman valtioista on allekirjoittanut julistuksen. Ihmisoikeuksien päivää vietetään joka vuosi 10.12. Ihmisoikeudet on määritelty julistuksen 30 artiklassa, joista varmaan tunnetuin on ensimmäinen artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Kun seuraa, mitä maailmassa tapahtuu, voi vain todeta jo julistuksen ensimmäisen artiklan toteutumattomuuden. Silti julistuksen sisältämät asiat ovat tärkeitä ja niitä kohti on ponnisteltava. Historiasta tunnemme useita ihmisoikeuksien puolustajia, joista minua ovat puhutelleet eniten Mahatma Gandhi ja Martin Luther King. Henkilöt, jotka oman henkensä uhalla ovat tais...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Työttömyydestä

Kuva
Olen usein miettinyt, miten työelämä toimii. Periaatteessa sen ymmärrän, mutta silti asia pohdituttaa. Miksi meillä on työttömyyttä? Työttömyys on taloustieteen termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että osa työvoimasta on ilman palkkatyötä. Taloustieteilijät puhuvat yleensä joko suhdannetyöttömyydestä tai rakenteellisesta työttömyydestä. Meillä lienee tällä hetkellä molempia. Siksi meillä on laskeva tuotanto, vähemmän verotuloja ja kasvavia sosiaaliturvamenoja. Olemme siis taloudellisessa kriisissä yhteiskuntana ja yksilöinä, jos työtä ei ole.  Olettamus on, että työttömyys jatkaa kasvuaan teknologian, automatiikan ja robotiikan yleistymisen myötä. Ammatteja katoaa eikä uusia välttämättä synny tilalle. Jotenkin tämä kaikki on ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa, jonka mukaan jokaisella on oikeus työhön ja siitä saatavaan kohtuulliseen palkkaan. Sama toistuu Suomen perustuslaissa. Totuus osoittautuu toisenlaiseksi, jopa mahdottomaksi toteuttaa.   Juur...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tekoäly yllätti minut!

Kuva
Minulla ei ollut omakohtaista kokemusta tekoälyn käytöstä ennen tätä viikkoa. Tekoäly on varmasti yksi puhutuimpia ilmiöitä tällä hetkellä. Helposti annamme tekoälylle inhimillisiä piirteitä, vaikka tekoäly on ihmisen luoma systeemi. Suhtaudun tekoälyyn epäilevästi, koska tiedän siitä niin vähän. Ihan virallisen määritelmän mukaan tekoäly pystyy käsittelemään tietoa, oppimaan kokemuksista ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Näinhän toimii ihminenkin. Mielenkiintoista on, että tekoäly pystyy käymään keskusteluja ihmisen kanssa. Varmaan olen tietämättäni jutellut tekoälyn kanssa esimerkiksi puhelinmyynnin yhteydessä ja kuvitellut keskustelevani elollisen olennon kanssa. Miten erottaa tekoäly ja ihminen, pohdin mielessäni.  Jokin aika sitten tiedotusvälineissä kerrottiin, että tekoälyä pidetään parempana esimiehenä kuin ihmistä. Perustuisiko mielipide siihen, että tekoälyllä ei ole tietoisuutta, ei tunteita eikä kai tahtoakaan? Tekoäly on riippuvainen siitä, mitä tietoa ihminen on sil...
Lähetä kommentti
Lue lisää