Viitauksia

Onnea kaikille suomalaisille näin suomalaisuuden päivänä! Kansallisen heräämisemme tärkeimpiin kuuluvan fennomaanin J. W. Snellmanin päivää vietetään myös tänään. Suomen lippu vedetään salkoon päivän kunniaksi. Silloin tällöin tulee pohdittua suomalaisuuden alkuperää, kielemme kehitystä ja maamme nimeäkin. Miltei kaikessa poikkeamme naapurikansoista. Ehkä syrjäinen sijaintimme on suojellut meitä liiallisilta vaikutuksilta, vaikka pitkään olimme liitettyinä Ruotsiin ja myöhemmin Venäjään suuriruhtinaskuntana. Vieraat kulttuurit  muuttivat maatamme mielestäni jopa hämmästyttävän vähän. Maassamme ei tainnut olla juuri muuta taloudellisesti tavoiteltavaa kuin puu ja siitä valmistettu terva. Maa oli harvaan asuttu, väestöä vähän. Itsepäinen kansa puhui suomea, joten kontakteja oli vaikea luoda. Näin kuvittelen. Historiantutkimus tietää kertoa asiat todenmukaisesti ja paremmin.  Maailmalla meistä ollaan kiinnostuneita varsinkin Euroopan unioniin ja Natoon liittymisen myötä. Aiemmin ...

"Niin muuttuu maailma, Eskoseni..." kirjoittaa Aleksis Kivi teoksessaan Nummisuutarit. Mikä totuus ja viisaus tuohon lausahdukseen sisältyykään!  Näin oli jälleen kerran todettava hoitaessani muutamaa pankkiasiaa. Paikkakunnallani ei ole enää vuosiin ollut käyttämäni pankin konttoria. Olen opetellut hoitamaan kaikki pankkiasiani sähköisten "vempaimien" avulla. Olen asentanut pankkisovelluksen jokaiseen mahdolliseen omistamaani laitteeseen hien kohotessa otsalle mielessä yksi kysymys: Onnistuukohan tämä? Toistaiseksi on mennyt hyvin.  Sinulle, hyvä lukijani, joka olet kasvanut tietokoneiden ja digitaalisuuden aikakaudella, tällainen epäily ei tulisi mieleenkään. Ymmärrän.  Kuinka kaipaankaan pankkikonttoreita, jotka olivat avoinna joka arkipäivä ja joissa palvelivat pankkivirkailijat kasvotusten. Tosin joissakin pankeissa saa vielä henkilökohtaista palvelua muutamana päivänä viikossa. Nyt useat pankkikonttorit ovat joko saaneet uuden toimijan tai ne on purettu. Tämä ...

Lähes kaksikymmentä vuotta sitten vierailimme ystäväporukalla Venetsiassa, jossa sinä vuonna järjestettiin Venetsian biennaali (La Biennale di Venezia). Kyseessä on maailmanlaajuinen taidetapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi Venetsiassa. Biennaali on laajentunut myös elokuviin, ja arkkitehtuuri-biennaali järjestetään parillisina vuosina. Koronaepidemian vuoksi biennaalia ei järjestetty vuonna 2021. Lisäksi maailmansotien aikana on pidetty taukoja, vaikka biennaalin järjestäminen on aloitettu jo 1800-luvun lopulla. Suomi on ollut virallisesti mukana biennaalissa vuodesta 1954. Suomen puurakenteisen paviljongin suunnitteli Alvar Aalto yhdessä vaimonsa Elissan kanssa. Paviljonki valmistui vuonna 1956. Aalto-paviljonkia on vuokrattu muille maille vuosina 1962-2006, sillä Suomi oli mukana Pohjoismaiden yhteisessä näyttelytilassa noina vuosina. Mutta vuonna 2007 paviljonkiin sijoitettiin jälleen suomalaisen taitelijan, Maaria Wirkkalan, suunnittelema teos. Tuosta vuodesta lähtien A...

  Milloin olet viimeksi ollut hautajaisissa?  Saatoin viime viikolla hyvän ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Siunaustilaisuus oli kauniissa kappelissa, jonka ikkunoista näkyi vihreää metsää ja sinistä, ehkä hieman pilvistä, taivasta. Näkymä oli jollain tapaa hyvin lohdullinen. Tämän tästä katse hakeutui ystävän valkoiseen arkkuun, joka oli sijoitettu kappelin etuosaan. Silmäilin saattoväkeä, joka istui juhlavan rauhallisena kappelin penkeissä.  Urkumusiikkia, papin puhe ja vainajan siunaus, kukkalaitteiden lasku arkun viereen, muutama virsi ja rukous. Kyyneleet kohosivat silmiin useimmilla, pala kurkussa ahdisti.  Tähän on tultu. Ystävän viimeinen matka. Hän oli tilaisuudessa läsnä, mutta kuitenkin poissa. Hämmentävä kokemus.  Hautajaiset tuovat mieleen kaikki muut edesmenneet sukulaiset ja ystävät ja nostavat surun ja menetyksen tunteet pintaan. Ihmiselämän suurin mysteeri on kuolema, joka on helppo selittää biologisesti. Kaikki me tiedämme, että jokaisen ...

Kirjoitin viimeisimmän postaukseni Viitauksia-blogiini viime vuoden puolella. Mitä ihmettä olen oikein puuhaillut tammi- ja helmikuussa? Mihin ja miten olen päiväni käyttänyt? No, ainakin lomailuun Suomessa ja ulkomailla. Jotenkin aikaa menee kaikkeen tekemiseen enemmän kuin ennen. Tosin en ole koskaan ollut erityisen nopea toimimaan. Vahvuudekseni keksin jo nuoruudessani luovan laiskuuden, johon vetosin tarpeen tullen. Meillä päin tuosta käytetään termiä työtä vieroksuva, mutta minusta siinä on liian negatiivinen sävy. Olen mieluummin luovasti laiska.  Työni oli poikkeus, ainakin viimeisinä työvuosina. Syynä oli varmaan vuosien mittaan karttunut kokemus, joka helpotti erilaisten työtilanteiden ratkaisua. Skeemaksi tällaista kokemusta kaiketi kutsutaan. Erilaisia skeemoja yhdistämällä päätyy usein hyvään lopputulokseen.  Eksyinpä hieman aiheesta. Olen innokas penkkiurheilija, joten reippaat pari viikkoa meni olympialaisia seuratessa. Nautin eri maiden urheilijoiden huimista su...

Varför Paris - vi har ju Åbo! Miksi Pariisi - meillähän on Turku! Tähän mainioon sloganiin törmäsimme opiskeluaikaisen ystäväni kanssa turkulaisessa kirjakaupassa. Oli ihan pakko ostaa jääkaappimagneetti, johon tuo teksti oli kirjoitettu. Jääkaapin ovessa on nyt sitten uusi magneetti, joka muistuttaa hauskasta reissusta ja entisten opiskelukavereiden tapaamisesta Turussa. Ihan ensimmäiseksi vertaus vaikuttaa hiukkasen oudolta, mutta kun alkaa pohtia kaupunkien yhtäläisyyksiä, niin löytyyhän niitä.  Molempien kaupunkien halki virtaa joki. Pariisin halki virtaa Seine ja Turun halki virtaa Aurajoki. Joet olivat kaupankäynnin ja kulttuurielämän kannalta tärkeitä. Siltoja on riittämiin molemmissa kaupungeissa.  Pariisi on Ranskan pääkaupunki, Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 saakka. Molemmat kaupungit ovat vanhoja. Pariisin historia ulottuu antiikin Rooman aikoihin. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka on perustettu jo 1200-luvulla.  Molemmat kaupungit ovat tunnettuj...