Tekstit

Mainio slogan!

Kuva
Varför Paris - vi har ju Åbo! Miksi Pariisi - meillähän on Turku! Tähän mainioon sloganiin törmäsimme opiskeluaikaisen ystäväni kanssa turkulaisessa kirjakaupassa. Oli ihan pakko ostaa jääkaappimagneetti, johon tuo teksti oli kirjoitettu. Jääkaapin ovessa on nyt sitten uusi magneetti, joka muistuttaa hauskasta reissusta ja entisten opiskelukavereiden tapaamisesta Turussa. Ihan ensimmäiseksi vertaus vaikuttaa hiukkasen oudolta, mutta kun alkaa pohtia kaupunkien yhtäläisyyksiä, niin löytyyhän niitä.  Molempien kaupunkien halki virtaa joki. Pariisin halki virtaa Seine ja Turun halki virtaa Aurajoki. Joet olivat kaupankäynnin ja kulttuurielämän kannalta tärkeitä. Siltoja on riittämiin molemmissa kaupungeissa.  Pariisi on Ranskan pääkaupunki, Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 saakka. Molemmat kaupungit ovat vanhoja. Pariisin historia ulottuu antiikin Rooman aikoihin. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka on perustettu jo 1200-luvulla.  Molemmat kaupungit ovat tunnettuj...

Postaus ihmisoikeuksista on edelleen ajankohtainen!

Tämä postaukseni on lähes identtinen muutama vuosi sitten julkaisemani postauksen kanssa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:ssa 10.12.1948, jolloin toisen maailmansodan loppumisesta oli kulunut muutama vuosi. Suurin osa maailman valtioista on allekirjoittanut julistuksen. Ihmisoikeuksien päivää vietetään joka vuosi 10.12. Ihmisoikeudet on määritelty julistuksen 30 artiklassa, joista varmaan tunnetuin on ensimmäinen artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Kun seuraa, mitä maailmassa tapahtuu, voi vain todeta jo julistuksen ensimmäisen artiklan toteutumattomuuden. Silti julistuksen sisältämät asiat ovat tärkeitä ja niitä kohti on ponnisteltava. Historiasta tunnemme useita ihmisoikeuksien puolustajia, joista minua ovat puhutelleet eniten Mahatma Gandhi ja Martin Luther King. Henkilöt, jotka oman henkensä uhalla ovat tais...

Työttömyydestä

Kuva
Olen usein miettinyt, miten työelämä toimii. Periaatteessa sen ymmärrän, mutta silti asia pohdituttaa. Miksi meillä on työttömyyttä? Työttömyys on taloustieteen termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että osa työvoimasta on ilman palkkatyötä. Taloustieteilijät puhuvat yleensä joko suhdannetyöttömyydestä tai rakenteellisesta työttömyydestä. Meillä lienee tällä hetkellä molempia. Siksi meillä on laskeva tuotanto, vähemmän verotuloja ja kasvavia sosiaaliturvamenoja. Olemme siis taloudellisessa kriisissä yhteiskuntana ja yksilöinä, jos työtä ei ole.  Olettamus on, että työttömyys jatkaa kasvuaan teknologian, automatiikan ja robotiikan yleistymisen myötä. Ammatteja katoaa eikä uusia välttämättä synny tilalle. Jotenkin tämä kaikki on ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa, jonka mukaan jokaisella on oikeus työhön ja siitä saatavaan kohtuulliseen palkkaan. Sama toistuu Suomen perustuslaissa. Totuus osoittautuu toisenlaiseksi, jopa mahdottomaksi toteuttaa.   Juur...

Tekoäly yllätti minut!

Kuva
Minulla ei ollut omakohtaista kokemusta tekoälyn käytöstä ennen tätä viikkoa. Tekoäly on varmasti yksi puhutuimpia ilmiöitä tällä hetkellä. Helposti annamme tekoälylle inhimillisiä piirteitä, vaikka tekoäly on ihmisen luoma systeemi. Suhtaudun tekoälyyn epäilevästi, koska tiedän siitä niin vähän. Ihan virallisen määritelmän mukaan tekoäly pystyy käsittelemään tietoa, oppimaan kokemuksista ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Näinhän toimii ihminenkin. Mielenkiintoista on, että tekoäly pystyy käymään keskusteluja ihmisen kanssa. Varmaan olen tietämättäni jutellut tekoälyn kanssa esimerkiksi puhelinmyynnin yhteydessä ja kuvitellut keskustelevani elollisen olennon kanssa. Miten erottaa tekoäly ja ihminen, pohdin mielessäni.  Jokin aika sitten tiedotusvälineissä kerrottiin, että tekoälyä pidetään parempana esimiehenä kuin ihmistä. Perustuisiko mielipide siihen, että tekoälyllä ei ole tietoisuutta, ei tunteita eikä kai tahtoakaan? Tekoäly on riippuvainen siitä, mitä tietoa ihminen on sil...

Hyvä neuvo!

Kuva
Oletko joskus stressaantunut tekemättömistä töistä, joista koostuva pino vain kasvaa kasvamistaan? Monelle lienee tuttu tilanne sekä töissä että vapaa-aikana. Osalla meistä on kyky organisoida aikansa niin, että kaikki sujuu ilman ylimääräistä stressiä. Itse en kuulu tähän joukkoon. Viime tipassa asiat tulevat hoidettua. Vanha suomalainen sananlasku "Parempi myöhään kuin milloinkaan" vaikuttaa toistuvan kohdallani.  Juttelin jokin aika sitten yli satavuotiasta taloa remontoivan henkilön kanssa. Meitä yhdistävät sodan tuholta säästyneet hirsiset asuinrakennukset, jotka ovat edelleen asuinkunnossa ja -käytössä. Rakennusten ylläpitoon tarvittavaa osaamista saa etsimällä etsiä. Siksi vanhojen talojen ylläpidosta kiinnostuneiden erilaiset keskusteluryhmät ovat tervetulleita tiedonlähteitä.  Mutta takaisin aiheeseen. Sain oivan neuvon asioiden hoitamisesta.  ÄLÄ LAITA ASIOITA PINOON VAAN JONOON.  Minusta tuo on mainio oivallus. Pino tuntuu ylitsepääsemättömältä vuorelta, m...

Koskettava kolumni

Kuva
On mielenkiintoista viettää osa vuodesta toisella, tuttuakin tutummalla paikkakunnalla   ja tutustua uudelleen paikallislehtiin, kulttuuritapahtumiin (vaikka ei niihin osallistuisikaan) ja tietysti ihmisiin. Voi vertailla tapoja ja ihmisten käyttäytymistä siihen vakituiseen asuinpaikkaansa. On kokeilemisen arvoista!  Tällä viikolla luin paikallisesta ilmaislehdestä koskettavan kolumnin. Kolumnin kirjoittajan oli pysäyttänyt Mirkka Rekolan runosäe ”Ketä kukaan ei katso, katoaa”. Säe sai minut lukemaan juttua eteenpäin. Kirjoittaja kuvaili, kuinka moni meistä ohittaa vanhuksen, vammaisen, päihderiippuvaisen, vähemmistöihin kuuluvan tai mielenterveysongelmasta kärsivän. Ei haluta kuunnella, ei haluta katsoa. Niin totta minun ja monen muun kohdalla. Sydäntäni kirpaisi.  Muistin äitini usein toistaman opetuksen ihmisten tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Äiti osasi todellakin kohdata ihmisen ei vain katsomalla häntä, äiti näki ihmisen, oli valmis kuuntelemaan ja au...

Kesän iloa ja piinaa

Kuva
Suomen kesä on aina yhtä kaivattu ja odotettu. Talven jälkeen vihreys ja lämpö tekevät hyvää mielelle ja kropalle. Tosin kesät eivät ole vakaasti samanlaisia. Toisinaan lämpötila jää alhaiseksi ja vettä voi sataa päiväkausia. Myös toinen ääripää on mahdollinen. Pitkät hellejaksot uuvuttavat ihmiset ja kuivattavat sadon. Nykyään tätä kaikkea kutsutaan ilmastonmuutokseksi, ennen vain säähän kuuluvaksi vaihteluksi. Ihmisen aiheuttama toiminta on syynä lisääntyviin tulviin, korkeisiin lämpötiloihin ja myrskyihin. Tosin maapallo on kokenut monenlaisia ilmastoon liittyviä mullistuksia ennen teollistumisen aikakauttakin, sitä ei voi kieltää.  Näistä kesän iloista voi mainita luonnon ja sen antimet metsämarjoineen ja sienineen. Moni nauttii muuttolintujen saapumisesta ja linnunlaulusta, joka täyttää maiseman varsinkin alkukesästä. Kesä tarjoaa jokaiselle jotakin: valoa, aurinkoa, uuden sadon tuotteita, kesätapahtumia, lomailua, matkoja, juhlia ja sukulaisten ja ystävien tapaamisia. Kesällä...