Viitauksia

Varför Paris - vi har ju Åbo! Miksi Pariisi - meillähän on Turku! Tähän mainioon sloganiin törmäsimme opiskeluaikaisen ystäväni kanssa turkulaisessa kirjakaupassa. Oli ihan pakko ostaa jääkaappimagneetti, johon tuo teksti oli kirjoitettu. Jääkaapin ovessa on nyt sitten uusi magneetti, joka muistuttaa hauskasta reissusta ja entisten opiskelukavereiden tapaamisesta Turussa. Ihan ensimmäiseksi vertaus vaikuttaa hiukkasen oudolta, mutta kun alkaa pohtia kaupunkien yhtäläisyyksiä, niin löytyyhän niitä.  Molempien kaupunkien halki virtaa joki. Pariisin halki virtaa Seine ja Turun halki virtaa Aurajoki. Joet olivat kaupankäynnin ja kulttuurielämän kannalta tärkeitä. Siltoja on riittämiin molemmissa kaupungeissa.  Pariisi on Ranskan pääkaupunki, Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 saakka. Molemmat kaupungit ovat vanhoja. Pariisin historia ulottuu antiikin Rooman aikoihin. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka on perustettu jo 1200-luvulla.  Molemmat kaupungit ovat tunnettuj...

Tämä postaukseni on lähes identtinen muutama vuosi sitten julkaisemani postauksen kanssa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:ssa 10.12.1948, jolloin toisen maailmansodan loppumisesta oli kulunut muutama vuosi. Suurin osa maailman valtioista on allekirjoittanut julistuksen. Ihmisoikeuksien päivää vietetään joka vuosi 10.12. Ihmisoikeudet on määritelty julistuksen 30 artiklassa, joista varmaan tunnetuin on ensimmäinen artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Kun seuraa, mitä maailmassa tapahtuu, voi vain todeta jo julistuksen ensimmäisen artiklan toteutumattomuuden. Silti julistuksen sisältämät asiat ovat tärkeitä ja niitä kohti on ponnisteltava. Historiasta tunnemme useita ihmisoikeuksien puolustajia, joista minua ovat puhutelleet eniten Mahatma Gandhi ja Martin Luther King. Henkilöt, jotka oman henkensä uhalla ovat tais...

Olen usein miettinyt, miten työelämä toimii. Periaatteessa sen ymmärrän, mutta silti asia pohdituttaa. Miksi meillä on työttömyyttä? Työttömyys on taloustieteen termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että osa työvoimasta on ilman palkkatyötä. Taloustieteilijät puhuvat yleensä joko suhdannetyöttömyydestä tai rakenteellisesta työttömyydestä. Meillä lienee tällä hetkellä molempia. Siksi meillä on laskeva tuotanto, vähemmän verotuloja ja kasvavia sosiaaliturvamenoja. Olemme siis taloudellisessa kriisissä yhteiskuntana ja yksilöinä, jos työtä ei ole.  Olettamus on, että työttömyys jatkaa kasvuaan teknologian, automatiikan ja robotiikan yleistymisen myötä. Ammatteja katoaa eikä uusia välttämättä synny tilalle. Jotenkin tämä kaikki on ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa, jonka mukaan jokaisella on oikeus työhön ja siitä saatavaan kohtuulliseen palkkaan. Sama toistuu Suomen perustuslaissa. Totuus osoittautuu toisenlaiseksi, jopa mahdottomaksi toteuttaa.   Juur...

Minulla ei ollut omakohtaista kokemusta tekoälyn käytöstä ennen tätä viikkoa. Tekoäly on varmasti yksi puhutuimpia ilmiöitä tällä hetkellä. Helposti annamme tekoälylle inhimillisiä piirteitä, vaikka tekoäly on ihmisen luoma systeemi. Suhtaudun tekoälyyn epäilevästi, koska tiedän siitä niin vähän. Ihan virallisen määritelmän mukaan tekoäly pystyy käsittelemään tietoa, oppimaan kokemuksista ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Näinhän toimii ihminenkin. Mielenkiintoista on, että tekoäly pystyy käymään keskusteluja ihmisen kanssa. Varmaan olen tietämättäni jutellut tekoälyn kanssa esimerkiksi puhelinmyynnin yhteydessä ja kuvitellut keskustelevani elollisen olennon kanssa. Miten erottaa tekoäly ja ihminen, pohdin mielessäni.  Jokin aika sitten tiedotusvälineissä kerrottiin, että tekoälyä pidetään parempana esimiehenä kuin ihmistä. Perustuisiko mielipide siihen, että tekoälyllä ei ole tietoisuutta, ei tunteita eikä kai tahtoakaan? Tekoäly on riippuvainen siitä, mitä tietoa ihminen on sil...

Oletko joskus stressaantunut tekemättömistä töistä, joista koostuva pino vain kasvaa kasvamistaan? Monelle lienee tuttu tilanne sekä töissä että vapaa-aikana. Osalla meistä on kyky organisoida aikansa niin, että kaikki sujuu ilman ylimääräistä stressiä. Itse en kuulu tähän joukkoon. Viime tipassa asiat tulevat hoidettua. Vanha suomalainen sananlasku "Parempi myöhään kuin milloinkaan" vaikuttaa toistuvan kohdallani.  Juttelin jokin aika sitten yli satavuotiasta taloa remontoivan henkilön kanssa. Meitä yhdistävät sodan tuholta säästyneet hirsiset asuinrakennukset, jotka ovat edelleen asuinkunnossa ja -käytössä. Rakennusten ylläpitoon tarvittavaa osaamista saa etsimällä etsiä. Siksi vanhojen talojen ylläpidosta kiinnostuneiden erilaiset keskusteluryhmät ovat tervetulleita tiedonlähteitä.  Mutta takaisin aiheeseen. Sain oivan neuvon asioiden hoitamisesta.  ÄLÄ LAITA ASIOITA PINOON VAAN JONOON.  Minusta tuo on mainio oivallus. Pino tuntuu ylitsepääsemättömältä vuorelta, m...

On mielenkiintoista viettää osa vuodesta toisella, tuttuakin tutummalla paikkakunnalla   ja tutustua uudelleen paikallislehtiin, kulttuuritapahtumiin (vaikka ei niihin osallistuisikaan) ja tietysti ihmisiin. Voi vertailla tapoja ja ihmisten käyttäytymistä siihen vakituiseen asuinpaikkaansa. On kokeilemisen arvoista!  Tällä viikolla luin paikallisesta ilmaislehdestä koskettavan kolumnin. Kolumnin kirjoittajan oli pysäyttänyt Mirkka Rekolan runosäe ”Ketä kukaan ei katso, katoaa”. Säe sai minut lukemaan juttua eteenpäin. Kirjoittaja kuvaili, kuinka moni meistä ohittaa vanhuksen, vammaisen, päihderiippuvaisen, vähemmistöihin kuuluvan tai mielenterveysongelmasta kärsivän. Ei haluta kuunnella, ei haluta katsoa. Niin totta minun ja monen muun kohdalla. Sydäntäni kirpaisi.  Muistin äitini usein toistaman opetuksen ihmisten tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Äiti osasi todellakin kohdata ihmisen ei vain katsomalla häntä, äiti näki ihmisen, oli valmis kuuntelemaan ja au...