Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2020.

Reviiritaistelua fasaanin kanssa

Luonto jaksaa yllättää. Muutaman talon muodostamalle tontille ilmestyi äkäinen ja peloton urosfasaani. Aluksi yhteiselo tuntui sujuvan, mutta kesän edetessä alkoi varsinainen painajainen. Fasaani piinasi meitä asukkaita vuorotellen päivittäin. Piti alkaa perehtyä fasaaniin tarkemmin. Fasaani ei kuulu Suomen luontoon. Ensimmäiset fasaanit toi Suomeen 1900-luvun alussa suklaatehtailija Fazer, joka sijoitti riistalinnut oman kartanonsa maille. Vähitellen fasaaninmetsästys muodostui yläluokan metsästysharrastukseksi, joka yleistyi vähitellen kaikkiin kansanosiin. Nykyään fasaani selviää luonnossa melko hyvin, mutta kylmistä talvista sen on vaikea selvitä ilman ihmisen ruokkimisapua. Tämä meidän pihoillemme pesiytynyt urosfasaani oli selvästi häirikkö. Vai mitä ajattelette seuraavista jutuista? Joka kerta, kun astui pihalle, oli varustauduttava kumisaappailla ja jollain kättä pidemmällä. Fasaani iskeytyi heti ihmisen vanaveteen ja pyrki näykkimään jalkoja. Jos lähti polkupyörällä tai au...

Satayksi postausta!

On juhlan aika! Olen julkaissut Viitauksia-blogissani jo sata postausta mitä erilaisimmista aiheista, jotka ovat minua kiinnostaneet. Bloggaajalla on kaikki valta päättää postauksien aiheista. Lukija sitten päättää, kiinnostaako aihe myös häntä. On ollut mukava huomata, että lukijakuntaa on riittänyt. Kiitos Sinulle, blogini seuraaja!  Täytyy tunnustaa, että itse seuraan melko vähän muiden postauksia. Ehkä pitäisi, niistä voisi ottaa opiksi. Sen verran olen huomannut, että omat postaukseni ovat moniin muihin verrattuna lyhyitä, arkipäiväisiä ja ilman mainoksia toteutettuja.  Sinä, lukijani, olet tutustunut eri postausten kautta ajatusmaailmaani, arvoihini ja minua kiinnostaviin aiheisiin. Myös sukuni historia on tullut osin tutuksi. Sama linja jatkunee edelleen.  Viitauksia-blogi on kerännyt lähes 5500 klikkausta reilun kolmen vuoden aikana, jolloin olen kirjoittanut blogiani. Osan postauksista olisin voinut jättää julkaisematta, mutta en silti ole juttuja poistan...

Pientä ilonaihetta

Kuva
Vuosia kestäneen aikomisen jälkeen mummolta (isän äiti) peritty puusohva sai uuden päällisen istuinosaansa. Sohva on jo lähes satavuotias, mutta mitään korjauksia ei ole tarvinnut tehdä.  Sohva ei ole oikeastaan sohva. Se on sivustavedettävä nukkumiseen tarkoitettu sänky. Varmaan siinä saisi hyvät unet, jos vain sänky olisi riittävän pitkä. Päiväunien lyhyelle torkahdukselle sohva sopii oikein hyvin.  Sohva palvelee television katselupaikkana, istuimena ja löhöilykin onnistuu. Sohva on olennainen osa pirttimme kalustusta, joten se ei saa suurempaa huomiota meiltä asukkailta. Paitsi nyt uuden päällisen myötä. Uusi päällinen vie katseen magneetin tavoin sohvaan. Pian tietysti totumme uuteen päälliseenkin. Edellinen päällinen, joka sekin oli tyylikäs, palveli meitä yli kolmekymmentä vuotta!  Näinkin pienessä asiassa voi tuntea iloa ja tyydytystä, kun aikomus muuttuu teoksi. Tuntui ensin siltä, että päällisen vaihto ei riitä. Mielessä risteili erilaisia vaihtoehtoja,...

Runon ja suven sekä Eino Leinon päivänä

Kesä on edennyt jo heinäkuulle. Tänään vietetään Eino Leinon päivää sekä runon ja suven päivää. Aika harva nostaa lipun salkoon, vaikka siihen on mahdollisuus.  Eino Leino (1878-1926) on edelleen pidetyimpiä suomalaisia runoilijoita. Eino Leino oli kotoisin Paltamosta, jossa vietti lapsuutensa. Monien vaiheiden jälkeen Eino Leino päätyi Hämeenlinnan lyseoon, josta valmistui ylioppilaaksi luokkansa parhaana. Opinnot Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa eivät juuri edenneet. Leinon kiinnostus kirjoittamiseen ja kulttuuriin vei voiton akateemisista opinnoista. Eino Leino kirjoitti teatterikritiikkiä, poliittisia pakinoita, näytelmiä ja tietenkin runoja. Moni runoista tuntuu kuin eilen kirjoitetulta. Vesa-Matti Loirin tulkitsemat Leinon runoihin sävelletyt laulut toivat Leinon runoille uusia ystäviä.  Kukapa ei tunnistaisi Nocturnea "Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden yllä täysikuu..." tai runoa Aleksis Kivestä "Syntyi lapsi sy...