Entisaikojen tunnelmia
Suvullamme on kotimuseo. Se sijaitsee rakennuksessa, johon on erilaisten varastotilojen lisäksi aikanaan sijoitettu myös perheen käytössä ollut kesäpuoli. Kesäpuolelle siirryttiin asumaan nimensä mukaisesti kesäksi, kun varsinainen asuintalo oli siivottu kesäksi ja se haluttiin pitää siistinä talvea varten.
Kotimuseoon on kerätty talonpoikaisesineistöä, joista suurin osa on peräisin 1800-luvulta. Joka kerta, kun astuu sisään museoomme, kokee jonkin sorttisen aikamatkan. Tänä kesänä siivosimme museon pienellä porukalla. Entisaikojen esineet kertovat omaa tarinaansa: noilla kangaspuilla kudottiin matot, tuossa kehdossa lapsia nukutettiin, noissa astioissa hapatettiin viiliä, noilla verkoilla kalastettiin, noihin tynnyreihin suolattiin kalaa, tuolla pöydällä leivottiin, noilla rukeilla kehrättiin langat omien lampaiden villoista. Näitä tarinoita muistelimme siivoustyön edetessä.
Aika ajoin pysähdyimme ihailemaan isoisoisämme kaunista käsialaa, jolla hän hoiti kirjanpitoaan. Kirjanpitokirjat ovat säilyneet hyväkuntoisina. Isoisoisä oli varsinainen liikemies. Harmi, ettei kukaan hänen jälkeläisistään perinyt bisnestaitoja. Mitähän isoisoisämme olisi tuuminut tietokoneista ja muusta nykyajan tekniikasta? Luulenpa, että hän olisi innokkaasti ottanut ne käyttöönsä. Olihan talossa kylän ensimmäinen puhelin ja polkupyöräkin puhumattakaan maatalouteen liittyvistä uusista työtä helpottavista keksinnöistä.
Isoisoisä ymmärsi myös koulutuksen merkityksen. Tilamme rakennuksissa on toiminut erilaisia kouluja. Erityisen arvostuksen isoisoisä saa siitä, että hän lähetti molemmat tyttärensä oman kuntansa ensimmäiseen kansakouluun ja sieltä kansanopistoon. Harvinaista 1800-luvun lopulla.
Lähes kaikkiin kotimuseomme esineisiin liittyy isoisoisä. Entisaikaan kaikki valmistettiin kotona, joten kaikkien töiden oli sujuttava. Ihmisten päivät täyttyivät vuodenajan mukaisista töistä. Vapaa-aikana levättiin, käytiin vieraisilla, kirkossa tai tehtiin puhdetöitä. Arki vaikuttaa nykyajasta katsottuna varsin idylliseltä, vaikka se varmasti oli kovan työn sävyttämä.
Etsimmekö tuota samaa entisaikojen kiireettömyyden tunnelmaa downshiftauksen ja slow flown avulla? Ehkä.
Milloin muuten viimeksi vierailit oman seutusi kotiseutumuseossa fiilistelemässä menneen ajan elämää?
Isoisoisän kirjanpitoon liittyvää materiaalia kotimuseon kirjoituspöydällä
Kotimuseoon on kerätty talonpoikaisesineistöä, joista suurin osa on peräisin 1800-luvulta. Joka kerta, kun astuu sisään museoomme, kokee jonkin sorttisen aikamatkan. Tänä kesänä siivosimme museon pienellä porukalla. Entisaikojen esineet kertovat omaa tarinaansa: noilla kangaspuilla kudottiin matot, tuossa kehdossa lapsia nukutettiin, noissa astioissa hapatettiin viiliä, noilla verkoilla kalastettiin, noihin tynnyreihin suolattiin kalaa, tuolla pöydällä leivottiin, noilla rukeilla kehrättiin langat omien lampaiden villoista. Näitä tarinoita muistelimme siivoustyön edetessä.
Aika ajoin pysähdyimme ihailemaan isoisoisämme kaunista käsialaa, jolla hän hoiti kirjanpitoaan. Kirjanpitokirjat ovat säilyneet hyväkuntoisina. Isoisoisä oli varsinainen liikemies. Harmi, ettei kukaan hänen jälkeläisistään perinyt bisnestaitoja. Mitähän isoisoisämme olisi tuuminut tietokoneista ja muusta nykyajan tekniikasta? Luulenpa, että hän olisi innokkaasti ottanut ne käyttöönsä. Olihan talossa kylän ensimmäinen puhelin ja polkupyöräkin puhumattakaan maatalouteen liittyvistä uusista työtä helpottavista keksinnöistä.
Isoisoisä ymmärsi myös koulutuksen merkityksen. Tilamme rakennuksissa on toiminut erilaisia kouluja. Erityisen arvostuksen isoisoisä saa siitä, että hän lähetti molemmat tyttärensä oman kuntansa ensimmäiseen kansakouluun ja sieltä kansanopistoon. Harvinaista 1800-luvun lopulla.
Lähes kaikkiin kotimuseomme esineisiin liittyy isoisoisä. Entisaikaan kaikki valmistettiin kotona, joten kaikkien töiden oli sujuttava. Ihmisten päivät täyttyivät vuodenajan mukaisista töistä. Vapaa-aikana levättiin, käytiin vieraisilla, kirkossa tai tehtiin puhdetöitä. Arki vaikuttaa nykyajasta katsottuna varsin idylliseltä, vaikka se varmasti oli kovan työn sävyttämä.
Etsimmekö tuota samaa entisaikojen kiireettömyyden tunnelmaa downshiftauksen ja slow flown avulla? Ehkä.
Milloin muuten viimeksi vierailit oman seutusi kotiseutumuseossa fiilistelemässä menneen ajan elämää?
Isoisoisän kirjanpitoon liittyvää materiaalia kotimuseon kirjoituspöydällä
Todella hienoa, että olette säilyttäneet ja koonneet yhteen vanhaa ja arvokasta. Tietämällä menneisyytemme voimme luoda parempaa tulevausuutta.
VastaaPoista