Puhetta kielistä...
Ystäväni Liisan kanssa olemme herätelleet nuoria ja heidän vanhempiaan huomaamaan monipuolisen kielitaidon merkityksen. Asia juolahti taas mieleen, kun luin hallituksen aikomuksesta kokeilla ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta tai vaihtoehtoisuutta jonkin toisen kielen kanssa joissakin kouluissa. Historia osoittaa, että kokeiluista on Suomessa tapana tulla pysyviä käytänteitä. Täytyy toivoa, että ruotsin kielen poisjättäville kerrotaan myös seuraukset mm. jatko-opintojen tai työmahdollisuuksien suhteen. Olisi syytä katsoa koulutus- ja työelämäpolku loppuun asti eikä vain sen yhtä osaa eli peruskoulua.
Minun on yleensäkin vaikea ymmärtää vihasuhdetta koulussa opetettaviin aineisiin. Ainakaan itselläni ei ole ollut haittaa mistään opiskelemastani. Kaikki oppimani on ollut pääomaani.
Olen sitä mieltä, että liika valinnaisuus vie koulussa hankittavalta sivistykseltämme pohjan. Niin, niin, tiedän olevani vanhanaikainen. Totuus on, että suomalaisten kielitaito on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana taantunut ja yksipuolistunut ainakin osittain valinnaisuuden lisääntymisen myötä. Ylioppilastutkinnon ns. lyhyiden kielten kirjoittajien vähentynyt osallistujamäärä on valitettavaa. Jo nyt yliopistojen on vaikea rekrytoida opiskelijoita joidenkin kielten koulutusohjelmiin.
Minua harmittaa, että asian korjaamiseksi ei tehdä mitään, vaikka tilanne tiedostetaan päättävillä tahoilla. Muutamia hankkeita on vuosien varrella ollut, mutta niiden vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.Tässä vaiheessa tulee mieleen entisen rehtorin mietelause opiskelijoille uuden lukuvuoden alkaessa:" Se, joka tahtoo, keksii keinot. Se, joka ei tahdo, keksii selitykset."
Luulisi sekä elinkeinoelämän että kansainvälisen yhteistyön edustajien vaativan työntekijöiltään monipuolista kielitaitoa. Ainahan on helpompaa toimia, jos asiat pystytään käsittelemään ja hoitamaan jommankumman osapuolen äidinkielellä.
Useissa peruskouluissa ja lukioissa on kielten ryhmäkoot nostettu niin korkeiksi, ettei ryhmiä voida perustaa. Koulun kieliohjelma voi olla monipuolinen, mutta käytännössä mahdollisuus kieliopintoihin on teoreettinen. Esteenä ovat lähes aina taloudelliset syyt tai niihin vedotaan.
Päättäjät, palauttakaa Suomen koulutusjärjestelmään kuuluva monipuolinen kielten opiskelu - valinnaisuuden vähenemisen uhallakin!
Minun on yleensäkin vaikea ymmärtää vihasuhdetta koulussa opetettaviin aineisiin. Ainakaan itselläni ei ole ollut haittaa mistään opiskelemastani. Kaikki oppimani on ollut pääomaani.
Olen sitä mieltä, että liika valinnaisuus vie koulussa hankittavalta sivistykseltämme pohjan. Niin, niin, tiedän olevani vanhanaikainen. Totuus on, että suomalaisten kielitaito on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana taantunut ja yksipuolistunut ainakin osittain valinnaisuuden lisääntymisen myötä. Ylioppilastutkinnon ns. lyhyiden kielten kirjoittajien vähentynyt osallistujamäärä on valitettavaa. Jo nyt yliopistojen on vaikea rekrytoida opiskelijoita joidenkin kielten koulutusohjelmiin.
Minua harmittaa, että asian korjaamiseksi ei tehdä mitään, vaikka tilanne tiedostetaan päättävillä tahoilla. Muutamia hankkeita on vuosien varrella ollut, mutta niiden vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi.Tässä vaiheessa tulee mieleen entisen rehtorin mietelause opiskelijoille uuden lukuvuoden alkaessa:" Se, joka tahtoo, keksii keinot. Se, joka ei tahdo, keksii selitykset."
Luulisi sekä elinkeinoelämän että kansainvälisen yhteistyön edustajien vaativan työntekijöiltään monipuolista kielitaitoa. Ainahan on helpompaa toimia, jos asiat pystytään käsittelemään ja hoitamaan jommankumman osapuolen äidinkielellä.
Useissa peruskouluissa ja lukioissa on kielten ryhmäkoot nostettu niin korkeiksi, ettei ryhmiä voida perustaa. Koulun kieliohjelma voi olla monipuolinen, mutta käytännössä mahdollisuus kieliopintoihin on teoreettinen. Esteenä ovat lähes aina taloudelliset syyt tai niihin vedotaan.
Päättäjät, palauttakaa Suomen koulutusjärjestelmään kuuluva monipuolinen kielten opiskelu - valinnaisuuden vähenemisen uhallakin!
Hyvä kirjoitus monipuolisen kielitaidon merkityksestä. Kuten aikoinaan romutettiin pohjaa sivistysyliopistolta tutkinnonuudistuksen myötä, sama trendi on nyt kouluissa. Laaja ja monipuolinen sivistys luo pohjan älylliselle ja kriittiselle ajattelulle, mikä on ensiarvoisen tärkeää ihmisenä olemiselle ja maamme tulevaisuudelle.
VastaaPoista