Punamultaa!

Tämän kesän teemani on punamulta. Sanan voi yhdistää politiikkaan, mutta tällä kertaa ei ole kyse tuosta yhteydestä. Kyse on maalista.
Sukutilan hirsiset talousrakennukset on perinteisesti maalattu punamultamaalilla, jota käytettiin ennen vanhaan ja yhä vielä talonpoikaisrakennusten maalaamiseen. Nykyään punamultamaalia, joka on siis keittomaali, saa ostaa valmiina tuotteena. Ennen maali valmistettiin kotona. Punamultamaali on aito luonnontuote, joka valmistetaan maaväripigmentistä, vehnäjauhoista ja pellavaöljystä. Maali säilyy käyttökelpoisena rajallisen ajan, joten maalarin ei sovi laiskotella.
Punamulta tuo mieleeni kesän, jolloin olin työteliäiden ja perinteitä vaalivien tätieni apuna punamultamaalin valmistamisessa. Talon entisessä navetassa on suuri paikalleen muurattu vesipata, jossa maali päätettiin valmistaa. Maalia keitettiin ja hämmennettiin ohjeiden mukaan tuntikausia, mutta silti siihen jäi muistini mukaan epäilyttäviä paakkuja. Jokainen meistä oli tietävinään, miten keitoksen kanssa tuli menetellä, vaikka kokemusta ei ollut kenelläkään. Valmis maali käytettiin joka tapauksessa alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tuo ensimmäinen keittokerta jäi myös viimeiseksi sen työläyden vuoksi. Jälkisiivous vei päiviä eikä navetan pata suostunut täysin luopumaan punamultatäplistään. Vuosien jälkeenkin punamullan keiton jäljet näkyvät muuripadassa, joskin haalenneina  kuten omat muistonikin. Seuraavat punamultamaalit ostettiin kantapään kautta saadun opin seurauksena kaupasta.
Näin teimme myös tänä kesänä. Vanha navettarakennuksemme sai italianpunaisen maalipinnan, joka kestää vuosia. Punamullan suositumpi väri on tummempi faluninpunainen, joka lienee levinnyt Ruotsista meille. Italianpunainen vivahtaa oranssiin ja hohtaa kauniisti auringossa.
Maalaaminen punamullalla on helppoa ja jopa terapeuttista. Antaa vain maalipensselin liikkua edestakaisin hirren pinnalla, kastaa välillä punamultaan ja alkaa taas alusta. Jälkeä syntyy nopeasti. Vanha hirsi saa uuden värin suojakseen ja me maalarit pääsemme nauttimaan työmme tuloksista. Ei hassumpaa kesäpuuhaa!

Italianpunaista!




Kommentit

  1. Voi miten kaunis! Myös rakennuksen ikkuna on auvan ihana! Vanhoja rakennuksia tulee kunnostaa ja vaalia, sillä ne ovat osa arvokasta menneisyyttämme.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nomen est omen

Kokeile Lapin puikulaa!

Tornionlaaksonruusu