Korkeakoulutettujemme määrä jää jälkeen OECD-maista
Opetus-ja kulttuuriministeriön tiedotteesta 12.9.2017 käy ilmi, että Suomi on menettänyt 1990-luvun alussa saavutetun johtoaseman korkeakoulutettujen määrässä OECD-maissa. Korkeakoulutettuja on nyt 41 prosenttia 29-34-vuotiaista, kun vastaava OECD-maiden keskiarvo on 43 prosenttia. Muut maat ovat kirineet Suomen ohi panostamalla koulutukseen meitä enemmän. Olemme vaivoin keskikastissa.
Väestömme korkea koulutustaso on tae vauraudesta ja hyvinvoinnista, joten aihetta huoleen on. Yhtenä syynä korkeakoulutettujen määrän laskuun voi olla valtiovallan taannoinen taloudellinen satsaus ammatilliseen koulutukseen, jonka kautta korkeakoulutukseen hakeutuu murto-osa opiskelijoista. Aivan ymmärrettävää, sillä yliopistojen ja korkeakoulujen pääsyvaatimukset lähes poikkeuksetta vaativat lukiokoulutuksen tietoja. Nythän ammatillinen koulutus kamppailee säästöpaineissa, joten tilanne on muuttunut huonommaksi myös siellä.
Lukiokoulutus on edelleen varmin reitti saavuttaa yliopistotutkinto. Pelkästään uudistamalla yliopistojen ja korkeakoulujen valintaperusteita emme pääse OECD- maiden tasolle. Ilahduttava uutinen tuli kesällä, kun OKM julkisti perustavansa määräaikaisen lukiouudistuksen yksikön, jonka tehtävä on lisätä lukion vetovoimaa nimenomaan väylänä korkea-asteelle. Myös koulutuksen laatuun ja oppimistuloksiin kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Siirtymistä korkea-asteen opintoihin on lisäksi tarkoitus tehdä sujuvammaksi. Vihdoinkin on lukion vuoro päästä osalliseksi laajemmasta uudistuksesta! Vai onko?
Valtionosuuksia lukiokoulutukselle on kuitenkin viime vuosina vähennetty ja kuntien taloudellista vastuuta lukiokoulutuksesta lisätty. Uudistukset vaativat rahaa, joten pelkona on, että hyvä tahtokaan ei riitä kaiken uuden mahdollistamiseen. Aika näyttää.
Suomalainen lukio on mielestäni hyvä ja monipuolinen. Joka päivä opettajat tekevät parhaansa ja enemmänkin opiskelijoidensa oppimisen edistämiseksi. Toivottavasti opiskelijat tekevät oman osansa ja muistavat, että oppiminen vaatii työtä. Tietojen ja taitojen lisäksi opiskelijalle kertyy sivistystä ja sosiaalisia taitoja.
Koulutus on maamme menestymisen tärkeimpiä asioita. Hallituksella on ratkaiseva rooli menestyksekkään koulutuspolitiikan hoidossa. Toivottavasti saamme koulutusmyönteisiä päätöksiä!
Näin sivukommenttina voisin kehottaa poliitikkoja muistamaan myös lahjakkaat opiskelijat, joiden motivaatio koulunkäyntiin saattaa lopahtaa jo peruskoulussa haasteiden puuttumiseen. On hyvä, että pidämme huolta niistä, joilla on oppimisvaikeuksia. Siispä pidetään huolta myös niistä, joilla on resursseja enempään kuin koulujen oppimäärät eri luokka-asteille määräävät. Lahjakkuuden huomioon ottaminen ei ole eriarvoistamista vaan tosiasian tunnustamista.
"Vivat academia, vivant professores..."
Väestömme korkea koulutustaso on tae vauraudesta ja hyvinvoinnista, joten aihetta huoleen on. Yhtenä syynä korkeakoulutettujen määrän laskuun voi olla valtiovallan taannoinen taloudellinen satsaus ammatilliseen koulutukseen, jonka kautta korkeakoulutukseen hakeutuu murto-osa opiskelijoista. Aivan ymmärrettävää, sillä yliopistojen ja korkeakoulujen pääsyvaatimukset lähes poikkeuksetta vaativat lukiokoulutuksen tietoja. Nythän ammatillinen koulutus kamppailee säästöpaineissa, joten tilanne on muuttunut huonommaksi myös siellä.
Lukiokoulutus on edelleen varmin reitti saavuttaa yliopistotutkinto. Pelkästään uudistamalla yliopistojen ja korkeakoulujen valintaperusteita emme pääse OECD- maiden tasolle. Ilahduttava uutinen tuli kesällä, kun OKM julkisti perustavansa määräaikaisen lukiouudistuksen yksikön, jonka tehtävä on lisätä lukion vetovoimaa nimenomaan väylänä korkea-asteelle. Myös koulutuksen laatuun ja oppimistuloksiin kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Siirtymistä korkea-asteen opintoihin on lisäksi tarkoitus tehdä sujuvammaksi. Vihdoinkin on lukion vuoro päästä osalliseksi laajemmasta uudistuksesta! Vai onko?
Valtionosuuksia lukiokoulutukselle on kuitenkin viime vuosina vähennetty ja kuntien taloudellista vastuuta lukiokoulutuksesta lisätty. Uudistukset vaativat rahaa, joten pelkona on, että hyvä tahtokaan ei riitä kaiken uuden mahdollistamiseen. Aika näyttää.
Suomalainen lukio on mielestäni hyvä ja monipuolinen. Joka päivä opettajat tekevät parhaansa ja enemmänkin opiskelijoidensa oppimisen edistämiseksi. Toivottavasti opiskelijat tekevät oman osansa ja muistavat, että oppiminen vaatii työtä. Tietojen ja taitojen lisäksi opiskelijalle kertyy sivistystä ja sosiaalisia taitoja.
Koulutus on maamme menestymisen tärkeimpiä asioita. Hallituksella on ratkaiseva rooli menestyksekkään koulutuspolitiikan hoidossa. Toivottavasti saamme koulutusmyönteisiä päätöksiä!
Näin sivukommenttina voisin kehottaa poliitikkoja muistamaan myös lahjakkaat opiskelijat, joiden motivaatio koulunkäyntiin saattaa lopahtaa jo peruskoulussa haasteiden puuttumiseen. On hyvä, että pidämme huolta niistä, joilla on oppimisvaikeuksia. Siispä pidetään huolta myös niistä, joilla on resursseja enempään kuin koulujen oppimäärät eri luokka-asteille määräävät. Lahjakkuuden huomioon ottaminen ei ole eriarvoistamista vaan tosiasian tunnustamista.
"Vivat academia, vivant professores..."
Kommentit
Lähetä kommentti