Ulkoistaa ja sisäistää
Törmäsin jälleen kerran sanomalehteä lukiessani termiin ulkoistaminen. Aloin oikein pohtia, minkä alan sanastoon ulkoistaminen alun perin kuuluu. Nykysuomen sanakirjani vanha painos ei tunne koko termiä.
Tiesinhän minä, että taloudesta on kyse. Jos jokin yrityksen toiminto ei ole taloudellisesti kannattavaa tai sitä ei pystytä tuottamaan järkevästi, niin silloin toiminto ulkoistetaan. Kyseinen toiminto ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä. Yritys ryhtyy ulkoistamaan toimintojaan saadakseen taloudellista hyötyä.
Alun perin talouden alalle tarkoitettu termi on otettu käyttöön alalla kuin alalla. Ajattelen niin, että verorahoilla ylläpidettävien laitosten ei tarvinne tuottaa voittoa. Silti niissä ulkoistetaan toimintoja. Sairaaloiden kirurgiset toimenpiteet ovat oman paikkakuntani viimeisin esimerkki. Kaiken ulkoistamisen keskellä tuntuu ihminen unohtuvan. Ehkä säästöä syntyy, ehkä ei. Säästöjen nimissä meidät saadaan vakuuttuneiksi toimenpiteiden oikeutuksesta.
Saatan olla väärässä, kun toisaalta kaipailen ihmisen vastuuta omasta elämästään. Pyrimme myös yksilötasolla ulkoistamaan jos jotakin. Vaadimme yhteiskuntaa huolehtimaan asiasta kuin asiasta. Olemme ulkoistaneet lastenkasvatuksen päiväkotien ja koulujen huoleksi (eivät sentään kaikki) ja vanhustenhoidon terveyskeskuksiin ja palvelutaloihin (en kiellä tarpeellisuutta). "Kun koulussa ei ole puhuttu"-aloitus on tullut tuttuakin tutummaksi. Oli sitten kyse lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksesta, säästämisestä, politiikasta, hyvästä käytöksestä tai vaikkapa ihmissuhteista.
Miettisin ulkoistamisen sijaan mieluummin sisäistämistä, joka lienee ulkoistamisen vastakohta. Asioiden sisäistäminen on tärkeää kaikkialla eikä vähiten omassa elämässä. Ihan joka asiaa ei pidä ulkoistaa. Ei ulkoisteta ainakaan ajattelukykyämme eikä tahtoamme!
Tiesinhän minä, että taloudesta on kyse. Jos jokin yrityksen toiminto ei ole taloudellisesti kannattavaa tai sitä ei pystytä tuottamaan järkevästi, niin silloin toiminto ulkoistetaan. Kyseinen toiminto ostetaan ulkopuoliselta yritykseltä. Yritys ryhtyy ulkoistamaan toimintojaan saadakseen taloudellista hyötyä.
Alun perin talouden alalle tarkoitettu termi on otettu käyttöön alalla kuin alalla. Ajattelen niin, että verorahoilla ylläpidettävien laitosten ei tarvinne tuottaa voittoa. Silti niissä ulkoistetaan toimintoja. Sairaaloiden kirurgiset toimenpiteet ovat oman paikkakuntani viimeisin esimerkki. Kaiken ulkoistamisen keskellä tuntuu ihminen unohtuvan. Ehkä säästöä syntyy, ehkä ei. Säästöjen nimissä meidät saadaan vakuuttuneiksi toimenpiteiden oikeutuksesta.
Saatan olla väärässä, kun toisaalta kaipailen ihmisen vastuuta omasta elämästään. Pyrimme myös yksilötasolla ulkoistamaan jos jotakin. Vaadimme yhteiskuntaa huolehtimaan asiasta kuin asiasta. Olemme ulkoistaneet lastenkasvatuksen päiväkotien ja koulujen huoleksi (eivät sentään kaikki) ja vanhustenhoidon terveyskeskuksiin ja palvelutaloihin (en kiellä tarpeellisuutta). "Kun koulussa ei ole puhuttu"-aloitus on tullut tuttuakin tutummaksi. Oli sitten kyse lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksesta, säästämisestä, politiikasta, hyvästä käytöksestä tai vaikkapa ihmissuhteista.
Miettisin ulkoistamisen sijaan mieluummin sisäistämistä, joka lienee ulkoistamisen vastakohta. Asioiden sisäistäminen on tärkeää kaikkialla eikä vähiten omassa elämässä. Ihan joka asiaa ei pidä ulkoistaa. Ei ulkoisteta ainakaan ajattelukykyämme eikä tahtoamme!
Kommentit
Lähetä kommentti