Kohtuudesta on moneksi

Siivosin kirjahyllyäni, jonka yhteydessä olevassa lasivitriinissä on pari matkamuistoa Kreikasta. Ostin aikanaan talonpoikaiskeramiikasta valmistetut pikarit niiden nerokkaan idean vuoksi. Pikareita kutsutaan muistaakseni kohtuuden tai kohtuuden miehen maljoiksi. Myös Pythagoraan maljana tämä pikari tunnetaan. Malja on erityisen tunnettu Samoksen saarella, jossa Pythagoras syntyi.

Kohtuuden malja paljastaa käyttäjänsä ahneuden. Maljan keskellä on pylväs. Pylvään sisällä on putki, joka kulkee aivan maljan pohjasta pylvään päähän ja takaisin. Maljan pohjassa on reikä. Lisäksi pylvään alaosassa maljan sisäpuolella on pari pientä reikää. Jos maljan täyttää piripintaan, kaikki juoma valuu pois. Ahnetta malja siis rankaisee ja kohtuudessa pysyvän malja palkitsee. Jos malttaa täyttää maljan korkeintaan pylvään tasolle, niin saa juoda juomansa ilman ongelmia.

Kohtuus kaikessa, toteaa vanha suomalainen sananlaskukin. Olisiko Pythagoraan maljan ja vanhan kansan opeissa viesti meille?

Itse olen taipuvainen ajattelemaan niin. Sekä oman maamme että maailmanlaajuiset ongelmat saattaisivat ainakin vähentyä, jos tyytyisimme kohtuuteen sekä yksilö- että yhteisötasolla. Orastavia merkkejä siitä, että tyytyisimme vähempään kuluttamiseen on nähtävissä. Ilahduttavaa!

Kohtuus on ahneuden vastakohta. Kohtuus tuntuu oikeudenmukaiselta. Kohtuus on myönteistä. Kohtuus saa aikaan hyvää. Kohtuus kukistaa liian itsekkyyden.
Kohtuus säästää luonnonvaroja. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

En oikein keksi muuta kuin opiskelun, johon kohtuus ei välttämättä sovi. Vai sopiiko? Ei minusta. Opiskelussa saa pitää tavoitteet korkealla. 

Pythagoraasta tulee mieleen geometriasta tuttu Pythagoraan lause. Vieläkö muistat sen? Alan kiinnostua siitä, mitä muuta Pythagoras saikaan aikaan!