Meänmaasta ja meänkielestä I
Olen tottunut kuulemaan ja puhumaan meänkieltä lapsesta asti. Vaikka olen asunut ja asun edelleen muualla, niin kotiseudulle palatessa tuttu murre tuntuu kotoisalta eikä sen puhuminenkaan tunnu edes vaikealta. Monella lienee samanlainen kokemus, oli kotiseutu ja se oma murre sitten missä päin Suomea tahansa. Koulussa opimme kirjakielen käytön, joka usein syrjäyttää murretaitomme.
Vähän historiaa: Meänmaa eli maantieteellinen Tornionlaakso käsittää Ruotsin puolen viisi kuntaa (Haaparanta, Matarinki, Pajala, Kiiruna ja Jällivaara) ja Suomen puolen kuusi kuntaa (Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö). Enontekiön kuulumisesta Meänmaahan ollaan kahta mieltä. Nämä alueet muodostivat yhtenäisen maantieteellisen ja kielellisen kokonaisuuden (Tornionlaakso) vuoteen 1809 asti, jolloin Meänmaa jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken. Vuoteen 1809 asti Suomi oli osa Ruotsia.
Meänmaalla on oma lippu, trikolori. Lipussa on kolme vaakasuoraa raitaa: keltainen, valkoinen ja sininen. Lippu otettiin käyttöön vuonna 2007. Virallinen liputuspäivä on vuosittain 15. heinäkuuta. Silloin lippu vedetään salkoon molemmin puolin Tornionjokea.
Meänkieli on kehittynyt Suomen puolella kirjakielemme suuntaan. Ruotsin kielen vaikutus läntiseen meänkieleen on ollut merkittävä. Meänkieli saavutti monien vaiheiden jälkeen Ruotsissa suomen tavoin vähemmistökielen aseman, mutta Suomessa meänkieli on peräpohjalainen murre.
Meänkielen kirjakielen ja kieliopin kehittäjä on kirjailija Bengt Pohjanen. Hänen tuotantonsa käsittää meänkielisiä näytelmiä ja romaaneja. Pohjanen on kirjoittanut myös meänkielen kieliopin ja kääntänyt Markuksen evankeliumin meänkielelle.
Tunnusomaisin meänkielen piirre on runsas h-kirjaimen käyttö. H-kirjaimen oikea käyttö on meänkieltä taitamattomalle iso haaste. Tosin myös Meänmaan eri kuntien välillä on h-kirjaimen käytössä pieniä eroja.
Meänkielestä puuttuvat suomen kielen sijamuodot komitatiivi (esim. laukkuineen) ja instruktiivi (esim. kassein, kaloin). Noiden sijamuotojen käyttö lienee melko vähäistä myös suomen kielessä. Sen sijaan meänkielessä on paljon käännöslainoja ruotsista. Nämä käännöslainat elävät kielessä edelleen, mutta ovat käsittääkseni vähenemään päin.
Meänkieli elää voimakkaampana Ruotsin puolella, jossa sen asema on ollut uhatumpi kuin Suomessa. Haaparantalainen yhtye The Meänland esittää humoristista meänkielistä reggaeta. Bob Marleyn kappale Get Up, Stand Up kuulostaa aika jännältä meänkielelle tekstitettynä. Kappale on meänkielellä nimeltään Nouse, seiso - puhu kieltästi (Nouse, seiso, puhu kieltäsi). Se on minusta sopiva ylistys kaikille kielille.
Meänkielinen radio "Meänraatio" toimii Ruotsissa. Radion lähetyksiä voi kuunnella myös netin kautta. Taitaapa meänkielinen lehtikin eli aviisi ilmestyä. Kieli ja kulttuuri kuuluvat yhteen.
Lisätietoja Meänmaasta ja meänkielestä löytyy esimerkiksi osoitteesta www.meanmaa.net, josta osa blogini faktoista on poimittu.
Jatkan meänkielen käsittelyä vielä myöhemmin. Sitä odotellessa saattaisit viehättyä the Meänlandin reggae-kappaleista "Panen rekheen soihmaan" eli suomeksi "Laitan reggaen soimaan" tai "Sole mikhään" eli vapaasti suomennettuna "Helppo juttu, ei mainitsemisen arvoista". Meänlandin musiikkia löytyy Youtubesta ja the Meänlandin Facebookista.
Vähän historiaa: Meänmaa eli maantieteellinen Tornionlaakso käsittää Ruotsin puolen viisi kuntaa (Haaparanta, Matarinki, Pajala, Kiiruna ja Jällivaara) ja Suomen puolen kuusi kuntaa (Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö). Enontekiön kuulumisesta Meänmaahan ollaan kahta mieltä. Nämä alueet muodostivat yhtenäisen maantieteellisen ja kielellisen kokonaisuuden (Tornionlaakso) vuoteen 1809 asti, jolloin Meänmaa jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken. Vuoteen 1809 asti Suomi oli osa Ruotsia.
Meänmaalla on oma lippu, trikolori. Lipussa on kolme vaakasuoraa raitaa: keltainen, valkoinen ja sininen. Lippu otettiin käyttöön vuonna 2007. Virallinen liputuspäivä on vuosittain 15. heinäkuuta. Silloin lippu vedetään salkoon molemmin puolin Tornionjokea.
Meänkieli on kehittynyt Suomen puolella kirjakielemme suuntaan. Ruotsin kielen vaikutus läntiseen meänkieleen on ollut merkittävä. Meänkieli saavutti monien vaiheiden jälkeen Ruotsissa suomen tavoin vähemmistökielen aseman, mutta Suomessa meänkieli on peräpohjalainen murre.
Meänkielen kirjakielen ja kieliopin kehittäjä on kirjailija Bengt Pohjanen. Hänen tuotantonsa käsittää meänkielisiä näytelmiä ja romaaneja. Pohjanen on kirjoittanut myös meänkielen kieliopin ja kääntänyt Markuksen evankeliumin meänkielelle.
Tunnusomaisin meänkielen piirre on runsas h-kirjaimen käyttö. H-kirjaimen oikea käyttö on meänkieltä taitamattomalle iso haaste. Tosin myös Meänmaan eri kuntien välillä on h-kirjaimen käytössä pieniä eroja.
Meänkielestä puuttuvat suomen kielen sijamuodot komitatiivi (esim. laukkuineen) ja instruktiivi (esim. kassein, kaloin). Noiden sijamuotojen käyttö lienee melko vähäistä myös suomen kielessä. Sen sijaan meänkielessä on paljon käännöslainoja ruotsista. Nämä käännöslainat elävät kielessä edelleen, mutta ovat käsittääkseni vähenemään päin.
Meänkieli elää voimakkaampana Ruotsin puolella, jossa sen asema on ollut uhatumpi kuin Suomessa. Haaparantalainen yhtye The Meänland esittää humoristista meänkielistä reggaeta. Bob Marleyn kappale Get Up, Stand Up kuulostaa aika jännältä meänkielelle tekstitettynä. Kappale on meänkielellä nimeltään Nouse, seiso - puhu kieltästi (Nouse, seiso, puhu kieltäsi). Se on minusta sopiva ylistys kaikille kielille.
Meänkielinen radio "Meänraatio" toimii Ruotsissa. Radion lähetyksiä voi kuunnella myös netin kautta. Taitaapa meänkielinen lehtikin eli aviisi ilmestyä. Kieli ja kulttuuri kuuluvat yhteen.
Lisätietoja Meänmaasta ja meänkielestä löytyy esimerkiksi osoitteesta www.meanmaa.net, josta osa blogini faktoista on poimittu.
Jatkan meänkielen käsittelyä vielä myöhemmin. Sitä odotellessa saattaisit viehättyä the Meänlandin reggae-kappaleista "Panen rekheen soihmaan" eli suomeksi "Laitan reggaen soimaan" tai "Sole mikhään" eli vapaasti suomennettuna "Helppo juttu, ei mainitsemisen arvoista". Meänlandin musiikkia löytyy Youtubesta ja the Meänlandin Facebookista.
Kommentit
Lähetä kommentti