Meänmaasta ja meänkielestä II
Meänmaan maantieteellinen koko ja meänkielen levinneisyys saattoivat yllättää edellisessä blogikirjoituksessani. Ajattelin tämän jutun aluksi valaista meänkieltä testaamalla, miten hyvin Sinä, lukijani, ymmärrät meänkieltä. Alla on muutamia meänkielen helpoimpia sanoja ja niiden perässä kolme suomen kielen vaihtoehtoa, joista yksi on oikea. Oikeat vastaukset ovat jutun lopussa. Onnea tehtävään!
Ruotsia hallitseva saa paljon apua ruotsin kielen sanoista. Täytyy myöntää, että meänkielen sanakirjalle on käyttöä, sillä Ruotsin puolen meänkieli on säilyttänyt vanhaa sanastoa enemmän kuin Suomen puolen meänkieli. Silti useimmiten ymmärrämme toisiamme. Äitini ei koskaan vaihtanut murrettaan suomen kirjakieleen vaan säilytti peräpohjalaismurteensa koko elämänsä ajan. Äitini arkikieleen kuuluivat useimmat tehtävänkin sanat. Jäi edellisessä kirjoituksessani mainitsematta, että meänkielen kieliopin toinen tekijä on jo edesmennyt entinen kollegani Eeva Muli, jonka äidin sukujuuret olivat Tornionjokilaaksossa.
H-kirjaimen oikea käyttö onkin mielenkiintoinen juttu. Lapsesta asti meänkieltä puhuva osaa kirjaimen laittaa oikeaan paikkaan. Tai ainakin huomaa heti, jos joku laittaa sen väärään paikkaan. En ole perehtynyt siihen, mikä logiikka h-kirjaimen käytössä on. Me vain puhumme h:n päältä. Meänkieli saattaa kuulostaa oudolta siihen tottumattomalle.
Ei meiläkhän hootakhan joka paikha(a)n pannakha(a)n, on Tornionlaaksossa tapana sanoa.
Murrenäytteitä, jopa blogejakin löytyy meänkielellä. Useissa Tornionlaakson alueella ilmestyvissä suomenkielisissä lehdissä on meänkielisiä pakinoita luettavissa. Innostus meänkielen säilyttämiseen on vahvistunut koko 2000-luvun. Meänkieltä voi opiskella muutamassa Ruotsin yliopistossa.
Ollaan sitä mieltä, ettei edes englanti kieltämme syrjäytä!
Tehtävän vastaukset: 1.b, 2.a, 3.b, 4.a, 5.b, 6.c, 7.b, 8.b, 9.c, 10.b
1. häätyä a) jaksaa b) täytyä c) yrittää
2. kahveli a) haarukka b) veitsi c) omituinen
3. hantuuki a) esiliina b) pyyhe c) huppu
4. nästuuki, nästyyki a) nenäliina b) luuta c) silityslauta
5. pruukata, ruukata a) ajaa b) olla tapana c) ryhtyä
6. kläppi a) keppi b) koppi c) lapsi
7. porista a) keittää b) jutella c) juoda
8. kihveli, kiffeli a) lautanen b) rikkalapio c) kahvi
9. saikata a) keittää teetä b) eksyä c) värkätä
10. kartano a) talo b) piha c) lato
Ruotsia hallitseva saa paljon apua ruotsin kielen sanoista. Täytyy myöntää, että meänkielen sanakirjalle on käyttöä, sillä Ruotsin puolen meänkieli on säilyttänyt vanhaa sanastoa enemmän kuin Suomen puolen meänkieli. Silti useimmiten ymmärrämme toisiamme. Äitini ei koskaan vaihtanut murrettaan suomen kirjakieleen vaan säilytti peräpohjalaismurteensa koko elämänsä ajan. Äitini arkikieleen kuuluivat useimmat tehtävänkin sanat. Jäi edellisessä kirjoituksessani mainitsematta, että meänkielen kieliopin toinen tekijä on jo edesmennyt entinen kollegani Eeva Muli, jonka äidin sukujuuret olivat Tornionjokilaaksossa.
H-kirjaimen oikea käyttö onkin mielenkiintoinen juttu. Lapsesta asti meänkieltä puhuva osaa kirjaimen laittaa oikeaan paikkaan. Tai ainakin huomaa heti, jos joku laittaa sen väärään paikkaan. En ole perehtynyt siihen, mikä logiikka h-kirjaimen käytössä on. Me vain puhumme h:n päältä. Meänkieli saattaa kuulostaa oudolta siihen tottumattomalle.
Ei meiläkhän hootakhan joka paikha(a)n pannakha(a)n, on Tornionlaaksossa tapana sanoa.
Murrenäytteitä, jopa blogejakin löytyy meänkielellä. Useissa Tornionlaakson alueella ilmestyvissä suomenkielisissä lehdissä on meänkielisiä pakinoita luettavissa. Innostus meänkielen säilyttämiseen on vahvistunut koko 2000-luvun. Meänkieltä voi opiskella muutamassa Ruotsin yliopistossa.
Ollaan sitä mieltä, ettei edes englanti kieltämme syrjäytä!
Tehtävän vastaukset: 1.b, 2.a, 3.b, 4.a, 5.b, 6.c, 7.b, 8.b, 9.c, 10.b
Kommentit
Lähetä kommentti