Unohtaako koulu lahjakkaat oppilaat?
Koulujen uusi lukuvuosi on jälleen alkanut. Koulujen opetussuunnitelmat uudistuvat aika ajoin, jotta pysyisimme yhteiskunnan kehityksessä mukana. Näin kuuluvat useimmat perustelut. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että osa peruskoululaisista ei opi lukemaan riittävän hyvin. Jos tämä on totta, niin kaiken uudistusinnon keskellä olisi toivottavaa pitää huolta perustaitojen oppimisesta ja toisaalta lahjakkuuksien huomioonottamisesta.
On hyvä, että peruskoulussa pyritään pitämään kaikki oppilaat mukana yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Sen verran minulla on omakohtaista kokemusta koulumaailmasta, että uskallan olla huolissani lahjakkaiden oppilaiden tilanteesta. Blogissani olen asiaa ennenkin käsitellyt. Opettajien huomion saattavat viedä saman opetusryhmän hitaammin oppivat oppilaat. Lahjakkaiden oletetaan selviytyvän itsenäisesti ilman kannustusta tai pelkkien lisätehtävien antamisella. Seurauksena on todennäköisesti turhautuminen opiskeluun. Lahjakaskin voi syrjäytyä. Koska oppimisvaikeudet otetaan huomioon, pitäisi myös lahjakkuudet ottaa huomioon. Opettajankoulutuksemme antaa opettajillemme valmiudet lahjakkuuksien huomaamiseen ja huomioonottamiseen. Toivottavasti myös opetukseen käytettävät resurssit ovat riittävät. Tosiasia on, että olemme lahjakkuuksiltamme erilaisia. Lahjakkuus ei ole ihmisarvon mittari.
En haikaile tasokurssien perään, sillä ne on mitätöity moneen kertaan. Tasokurssit olivat silti minusta mainettaan paremmat. Olen opettanut tasokurssien aikaan kielten suppeita ja laajoja kursseja. Itselleni ei jäänyt sellaista kuvaa, että suppealla kurssilla oppilaat olisivat kokeneet huonommuuden tunteita tai kokeneet itsensä syrjäytyneiksi. Ammatilliset toiveet eivät sisältäneet toiveita lukio-opintojen suuntaan. Lukioon ei suppean oppimäärän suorittaneilla ollut mahdollisuutta hakeutua.
Koulu on avainasemassa lahjakkaidenkin kannustamisessa muita tärkeitä tavoitteita unohtamatta. Oikeus tasokkaaseen opetukseen kuuluu myös lahjakkaille! Suomen pienenä maana on saatava kaikki lahjakkuusreservit käyttöön.
On hyvä, että peruskoulussa pyritään pitämään kaikki oppilaat mukana yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Sen verran minulla on omakohtaista kokemusta koulumaailmasta, että uskallan olla huolissani lahjakkaiden oppilaiden tilanteesta. Blogissani olen asiaa ennenkin käsitellyt. Opettajien huomion saattavat viedä saman opetusryhmän hitaammin oppivat oppilaat. Lahjakkaiden oletetaan selviytyvän itsenäisesti ilman kannustusta tai pelkkien lisätehtävien antamisella. Seurauksena on todennäköisesti turhautuminen opiskeluun. Lahjakaskin voi syrjäytyä. Koska oppimisvaikeudet otetaan huomioon, pitäisi myös lahjakkuudet ottaa huomioon. Opettajankoulutuksemme antaa opettajillemme valmiudet lahjakkuuksien huomaamiseen ja huomioonottamiseen. Toivottavasti myös opetukseen käytettävät resurssit ovat riittävät. Tosiasia on, että olemme lahjakkuuksiltamme erilaisia. Lahjakkuus ei ole ihmisarvon mittari.
En haikaile tasokurssien perään, sillä ne on mitätöity moneen kertaan. Tasokurssit olivat silti minusta mainettaan paremmat. Olen opettanut tasokurssien aikaan kielten suppeita ja laajoja kursseja. Itselleni ei jäänyt sellaista kuvaa, että suppealla kurssilla oppilaat olisivat kokeneet huonommuuden tunteita tai kokeneet itsensä syrjäytyneiksi. Ammatilliset toiveet eivät sisältäneet toiveita lukio-opintojen suuntaan. Lukioon ei suppean oppimäärän suorittaneilla ollut mahdollisuutta hakeutua.
Koulu on avainasemassa lahjakkaidenkin kannustamisessa muita tärkeitä tavoitteita unohtamatta. Oikeus tasokkaaseen opetukseen kuuluu myös lahjakkaille! Suomen pienenä maana on saatava kaikki lahjakkuusreservit käyttöön.
Kommentit
Lähetä kommentti