Naistenpäivänä 8.3.2019

Näin kansainvälisen naistenpäivän aattona tartuin vuonna 2005 julkaistuun kirjasarjaan nimeltä Suomen naisen vuosisadat 1-4 (kirjoittanut/toimittanut Kaari Utrio, kustannusyhtiö Tammi). Kirjasarja on mielenkiintoinen katsaus suomalaisen naisen historiaan ja aseman muuttumiseen vuosisatojen kuluessa. Kirjasarja tutustuttaa lukijan satoihin vaikuttajanaisiin. 

Me naiset olemme olleet ja olemme monessa mukana: kansansivistäjinä, kuvataiteilijoina, kirjailijoina, poliitikkoina, tieteentekijöinä, perinteen vaalijoina. Moni nainen on raivannut päämäärätietoisesti tiensä oman osaamisalueensa huipulle. Nykyisin meille naisille itsestäänselvät asiat olivat joskus ulottumattomissamme. 

Suomen naiset saivat ääni- ja vaalioikeuden vuonna 1906. Kansanedustuslaitos muuttui samalla nelisäätyisestä nykyiseen yksikamariseen 200 edustajan malliin. Naisten osuus politiikassa kasvoi vähitellen niin, että vuonna 2000 saimme ensimmäisen naispresidentin. 

Sotavuodet 1939-1944 olivat lopullinen käännekohta naisten asemassa. Naiset osoittivat kotirintamalla kykynsä hoitaa yhteisiä asioita vastuullisesti. Suuret ikäluokat kouluttautuivat sukupuoleen katsomatta. Vuoden 1964 jälkeen naiset alkoivat hakeutua yliopistoihin ja korkeakouluihin. Tie kaikkein korkeimpiin virkoihin oli auki. Ensimmäinen naisylioppilas valmistui toki jo vuonna 1870. Ensimmäinen naisprofessori valittiin vuonna 1927. Ensimmäinen yliopiston naispuolinen rehtori nimitettiin vuonna 1992. Ensimmäinen nainen fysiikan professoriksi puolestaan nimitettiin vasta vuonna 2004. 

   

Kaikkien koulu-, opiskelu- ja työvuosien jälkeen olen onnellinen, kiitollinen ja ylpeä tasa-arvoisesta yhteiskunnastamme, jonka aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet. Vaikka asiamme ovat pääosin kunnossa, vielä riittää tekemistä esimerkiksi palkka-asioissa. 

Aivan viime vuosien uusi haaste naiselle ovat ulkonäköpaineet. Naisten ulkonäköä ja pukeutumista arvostellaan nykyään melko huolettomasti etenkin sosiaalisessa mediassa. Yhä nuoremmat joutuvat kiusatuiksi. Naisten ja tyttöjen itsetunto joutuu koetukselle. Harmillista, että suvaitsevaisuus (tai yhdenvertaisuus) ja toisen ihmisen kunnioittaminen eivät ole kehittyneet yhteiskunnassamme naisen elämän muiden osa-alueiden tahtiin. 

Suvaitsevaista naistenpäivää!