Viitauksia

Olen katsellut muutamia tämän päivän au paireista kertovia televisio-ohjelmia. Ihmetellen. On ihan pakko myöntää, että omasta au pair-ajastani ei hurjimmissa kuvitelmissakaan olisi saanut nykyisiä vauhdikkaita juonenkäänteitä aikaan. Odotukset ja toiveet au pairiksi lähtijöillä ovat ihan erilaiset kuin 1970-luvulla. Silti minusta on hauska tehdä vertailuja.  Au pairin työ on periaatteessa säilynyt samanlaisena. Au pairin päivittäiset tehtävät muovautuvat kulloisenkin perheen mukaan. Minä lähdin monen muun tavoin terästämään englannin kielen taitojani. Lontoo kiehtoi, joten hankin au pair-perheen sieltä. Vastasin pienen toimiston lehti-ilmoitukseen ja jäin jännittyneenä odottamaan vastausta. Siihen aikaan asiat hoituivat kirjeitse tai lankapuhelimella. Kirje saapui, paikka oli odottamassa. Sitten vaan lentoliput matkatoimistosta ja matkaan. Nykyään kaikki hoituu netissä.  Näin jälkikäteen ihmettelen omaa rohkeuttani ja vanhempieni myötämielisyyttä. Minun au pair-aikani suju...

Lähes jokaisessa Suomen kunnassa on keskeisellä paikalla tori, jolla voidaan järjestää erilaisia toritapahtumia. Toriksi kutsuttiin jo muinoin aukiota, jota käytettiin kaupankäyntiin. Usein tori sijaitsi raatihuoneen, kaupungintalon tai muun keskeisen rakennuksen laidalla. Monilla paikkakunnilla tori on säilyttänyt asemansa eikä sen määritelmäkään ole juuri muuttunut.  Kävin asuinpaikkakuntani kevätmarkkinoilla, jotka kestävät kaksi päivää. Kaunis sää lienee houkutellut tavallista enemmän torikansaa kaupantekoon. Markkinat toivat mieleen lapsuusajan markkinat, joille piti aina päästä. Äiti antoi muutaman kolikon, joilla yleensä ostin hattaraa, tuota sokerista valmistettua vaaleanpunaista unelmaa. Ilmapallo ja värikäs litteä jojo olivat toivelistalla myös. Myyjiä oli muistini mukaan kymmeniä ja taas kymmeniä. Tuotevalikoima oli huomattavasti laajempi kuin nykymarkkinoilla, joilla tarjolla on pääasiassa makeisia ja leivonnaisia. Jokunen myy mattoja ja korituotteita. Käsityöläisten ...

Taas juhlitaan! Tällä kertaa on vuorossa jokavuotinen Eurooppa-päivä. Vaikka Euroopan unioniin liittymisestämme on jo vuosia, moni haikailee oman päätäntävallan ja oman markan perään. En kuulu tähän joukkoon. Euroopan unionia ovat viime vuosina koetelleet niin Britannian lähtöaikeet kuin lisääntynyt maahanmuutto. Brexit alkaa vaikuttaa ikuisuuskysymykseltä. Tulee mieleen Hamletin kuuluisa kysymys "Ollako vai eikö olla?". Brittien ratkaisua odotetaan viimeistään kesäkuussa. Muissakin EU-maissa saattavat oman maansa eroa unionista vaativat voimat vallata alaa.  Maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat ovat vaatimassa vapaan liikkuvuuden-periaatteen kumoamista ja rajatarkastuksien palauttamista. Se, joka todella haluaa paeta, keksii kyllä keinot. Muistan opiskeluvuosilta opettajani, joka kertoi paenneensa Itä-Saksasta henkensä kaupalla länteen. Ei, hän ei pelännyt rajavartijoiden luoteja. Kuolemakin olisi kuulemma ollut parempi kuin hänen mukaansa elo entisessä kotimaassa. Jo...