Syksyn herkku: suppilovahvero

Lokakuinen metsäretki tarjosi mykistävän näyn: suppilovahveroita joka puolella. Juuri maasta ponnahtaneina ja hieman vaikeasti sammalten seassa näkyvinä, mikä aarre! Vatsani sietää huonosti sieniä, mutta suppilovahveroita en voi vastustaa. 

Suppilovahvero on lähes heti valmis käytettäväksi. Enimmät roskat pois, suurimpia sieniä voi vähän pienentää veitsellä. Tämän jälkeen siirrän sienet paistinpannulle, jotta niistä haihtuu suurin kosteus. Sen jälkeen ruskistan sienet kevyesti (voissa) pannulla sipulisilpun kera, jonka jälkeen lisään pannulle kerman. Sienet saavat muhia kermassa, kunnes seos alkaa sakeutua. Vähän suolaa ja valkopippuria mukaan. Lisänä voi tarjota keitettyjä perunoita (pihvin tai porsaan sisäfileen kera). Onpa herkkua kerrakseen! Muhennoksen ulkonäkö ei ole erityisen mairitteleva, mutta maku ratkaisee.

Tällä kertaa saalista tuli sen verran, että aion kokeilla pienen määrän pakastamista. Haihdutan suppilovahveroista paistinpannussa ylimääräisen kosteuden pois, annan sienten jäähtyä ja pakastan. Kerron myöhemmin, miten kokeilu onnistui. Kuivaaminen olisi toinen säilömisvaihtoehto. Tästä kaikesta huomaa, että olen melko kokematon sienten käsittelyssä. Yrittänyttä ei laiteta, sanoo vanha suomalainen sananlasku. 

Metsämme ovat varsinainen aarreaitta. Luonnosta löytyy ruokaan ja aina kansanlääkintään asti jalostettavia ainesosia. Lisäksi metsässä mieli virkistyy. Lyhytkin vierailu luonnossa lisää hyvää oloa. 

Joka sienestäjällä ja marjastajalla taitaa olla omat vakiopaikat, josta saaliista on tottunut saamaan. Niitä paikkoja ei voi paljastaa muille. Vähäisestä kokemuksesta tiedän, miten harmittaa, jos joku toinen on paikan löytänyt ja vienyt saaliin mennessään. Parempi tuuri ensi kerralla! Suppilovahveroita en ole löytänyt läheskään joka vuosi. Suppilovahvero on siitä erikoinen sieni, että se kestää jonkin verran kylmyyttä. Joskus olen nauttinut suppilovahveroista marras-joulukuussa, joten kannattaa metsässä liikkuessa pitää silmänsä auki. Suppilovahvero voi luurata yllättäen sammaleiden seassa täysin käyttökelpoisena. 

Hyviä luontoretkiä, löytämisen iloa ja ainakin hyvää mieltä ja virkistystä raittiissa syyssäässä!