Pohdiskelua rauhasta
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai minut pohtimaan sitä, miten pasifisti tai rauhanpuolustaja suhtautuu hyökkäyssotaan. Kaikki olemme rauhan puolella, mutta kuinka moni näkee asian niin, että edes aiheettoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneella ei ole oikeutta puolustautua. Aivan sama tilanne pienemmässä mittakaavassa on, jos joku aikoo pahoinpidellä sinut syyttä suotta. Puolustautua vai antautua pahoinpideltäväksi? Välttää puhumalla väkivallanteko? Juosta karkuun? Rauhan aikana on helppo julistautua väkivallattomuuden kannattajaksi, kun välitöntä uhkaa ei ole näkyvissä. Usko ihmisen hyvyyteen on koetuksella tositilanteessa. Väkivallattomuuden puolustaja saattaa kokea väkivaltaisen lopun kuten esimerkiksi Intian itsenäisyystaistelija Mahatma Gandhi. Erilaisia rauhanliikkeitä on ollut kautta aikojen, mutta niiden vaikutus maailman muuttamiseksi on jäänyt valitettavan vähäiseksi. Lisäksi moni liike on leimautunut poliittisesti omasta tahdostaan. Edes samaa uskontoa tunnustavat eivät välty...