Viitauksia

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai minut pohtimaan sitä, miten pasifisti tai rauhanpuolustaja suhtautuu hyökkäyssotaan. Kaikki olemme rauhan puolella, mutta kuinka moni näkee asian niin, että edes aiheettoman hyökkäyksen kohteeksi joutuneella ei ole oikeutta puolustautua.  Aivan sama tilanne pienemmässä mittakaavassa on, jos joku aikoo pahoinpidellä sinut syyttä suotta. Puolustautua vai antautua pahoinpideltäväksi? Välttää puhumalla väkivallanteko? Juosta karkuun? Rauhan aikana on helppo julistautua väkivallattomuuden kannattajaksi, kun välitöntä uhkaa ei ole näkyvissä. Usko ihmisen hyvyyteen on koetuksella tositilanteessa. Väkivallattomuuden puolustaja saattaa kokea väkivaltaisen lopun kuten esimerkiksi Intian itsenäisyystaistelija Mahatma Gandhi. Erilaisia rauhanliikkeitä on ollut kautta aikojen, mutta niiden vaikutus maailman muuttamiseksi on jäänyt valitettavan vähäiseksi. Lisäksi moni liike on leimautunut poliittisesti omasta tahdostaan. Edes samaa uskontoa tunnustavat eivät välty...

Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut kellojen lyönnit radiosta ennen puolenpäivän uutisia. Turun tuomiokirkon kellot ovat Suomen tunnetuimmat kirkonkellot. Niiden soiton kuulee joka päivä radiossa ja kerran vuodessa joulurauhan julistuksen yhteydessä. Turun tuomiokirkossa on kuusi kelloa. Wikipediasta löytyy kiinnostavia tietoja kirkonkelloista. Kristillisissä kirkoissa kelloja on käytetty varhaiskeskiajalta (500-1000-luvuilta) asti. Kellot valmistetaan kuparista ja tinasta. Maailman suurin kirkonkello on Tsaarin kello Moskovan Kremlissä. Kello vaurioitui sitä valettaessa, joten se seisoo rikkinäisenä jalustallaan. Tsaarin kello on yli kuusi metriä korkea ja painaa 200 tonnia. Valmistus tapahtui vuosina 1733-35. Suomen suurin kirkonkello on Helsingissä, Suomenlinnan kirkon erillisessä kellotapulissa. Tämä kello painaa lähes 7000 kiloa ja on valmistettu Moskovassa.  Kirkonkelloilla on monta tehtävää. Kelloja soitetaan jumalanpalvelusten alussa, häiss...

Eurooppa-päivä on tänä keväänä merkittävämpi kuin koskaan. Eurooppa ja eurooppalaisuus nousi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen myötä ainakin minun mielessäni aivan uudelle ja konkreettisemmalle tasolle. Euroopan Unionin jäsenvaltiot, jotka viime vuosina ovat olleet eri mieltä useista asioista, osoittavat yksimielisyyttä Venäjään kohdistuvien pakotteiden toimeen panemisessa. Perimmäinen tarkoitus on sodan loppuminen, sen leviämisen estäminen ja rauha. Olemme huomanneet samanlaisten arvojen yhdistävän meitä entistä enemmän. EU tukee Ukrainaa.  Ranskan suuren vallankumouksen 1789 mukanaan tuomat arvot vapaus, veljeys ja tasa-arvo antavat suuntaa eurooppalaisuuden vaalimisessa. Olen ylpeä siitä, että olen eurooppalainen suomalainen. Maamme poliittiset johtajat puolustavat jämäkästi ihmisoikeuksia, jotka ovat tärkeitä kaikkialla.  Eurooppa on joutunut sodan näyttämöksi. ”Ei koskaan enää”-slogan on muisto toisen maailmansodan loppumisen ajoilta. Valitettavasti sloganin taika ei ...