Keskellä Suomen historiaa

Suomen historiassa on muutamia käännekohtia, joista yhden saimme elää pari päivää sitten. Suomi liittyi Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Tuntui hieman haikealta luopua puolueettomuusstatuksesta, vaikka sille on olemassa looginen selitys. Olemme kansakuntana olleet varsin yksimielisiä NATO-jäsenyyden tarpeellisuudesta sen jälkeen, kun naapurivaltiomme julisti uudenlaista, ehkä aiemmin piiloteltua etupiirijakoa Eurooppaan ja paluuta kylmän sodan aikakauteen. Minkään valtion suvereniteetin kyseenalaistamista ei voi hyväksyä, oli kyse mitä tahansa ideologiaa rajojensa sisäpuolella toteuttavasta valtiosta. 

Historia on hyvä opettaja, jos siitä halutaan oppia. "Ei koskaan enää"-slogan otettiin käyttöön toisen maailmansodan jälkeen. Ei koskaan enää sotia eikä kansanmurhia. Kyynisesti on todettava historian valitettavasti toistavan itseään sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Demokratian aatteita on jollakin maailmankolkalla mahdotonta hyväksyä ja noudattaa, vaikka ne parhaiten toteuttavat ihmisen kaipuun vapauteen, tasa-arvoon ja veljeyteen Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien. Demokratiassa elävän on vaikea ymmärtää diktatuureja. 

Maamme askeleet kohti länttä viimeisten vuosikymmenten aikana ovat suurimman osan mielestä oikeita. Toki joku kaipailee markkaa, pelkää EU:n liittovaltiota tai itsenäisen päätösvallan menettämistä Brysseliin. Kieltämättä muutamat EU:n "määräykset" kuten luonnon ja metsien ennallistaminen tuntuvat laajuudeltaan ylimitoitetuilta toimenpiteiltä. Luonto ja metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, mutta hitaampi tahti niiden ennallistamisessa voisi ottaa paremmin huomioon ihmisten toimeentulon. Toisaalta luotan tieteeseen, joka tarjonnee ajan myötä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Toisaalta ei pidä unohtaa, että maapallo on kokenut jääkausia ja luontokatoa useampaan kertaan. 

Silloin tällöin ihmettelen, miten vähälukuisesta kansastamme löytyy henkilöitä, jotka pystyvät ja rohkenevat tekemään kauaskantoisia päätöksiä maamme tulevaisuudesta. Historia myöhemmin kertoo, olivatko päätökset oikeita. Aina on otettava huomioon se aika, jolloin päätökset tehtiin. Jälkiviisauteen pystymme kaikki. 

Minä ja sukupolveni olemme saaneet elää keskellä Suomen historian käännekohtia. Ainutlaatuinen kokemus Kekkosen ajan, YYA-sopimuksen ja ikävän suomettumisen ajan kokeneille. Liittymispäätökset läntisiin järjestelmiin on tehty demokraattisesti. Demokratiaan onneksi kuuluu vapaus olla eri mieltä, mutta enemmistön päätös on pätevä. 

Toivon, että Suomi toteuttaa omalta osaltaan rauhanomaista politiikkaa kaikkialla kuten tähänkin asti. Usein on todettu, että maamme painoarvo maailmalla on suurempi kuin kokomme ja väestömäärämme. Tämä sukupolvi jää historiaan sukupolvena, joka vei Suomen sekä Euroopan unioniin että Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Oli vaikuttavaa olla kokemassa nämä ehkäpä historiamme käänteentekevimmät tapahtumat.