Arvostetut lotat




Luin pari päivää sitten jutun lottakupeista ja niiden herättämistä tunteista. Kotimuseomme kaapissa olevat lottakupit muistuttavat minua sukumme naisista, joista suurin osa toimi sodan aikana muonitus- ja sairaanhoitotehtävissä. Meille suvun lapsille ja nuorille lottien toiminnasta kerrottiin aika ajoin. Tädin lottapukukin oli katseltavana sopivissa tilaisuuksissa. Lottakupit symboloivat minulle isänmaallisuutta, vastuullisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperintöä. 

Lottakuppeja, lautasia, kermakannuja ja maljakoita valmisti Arabia, jonka leima on astioiden pohjassa. Sain selville, että astioita valmistettiin jo ennen sota-aikaa, sillä Lotta Svärd-järjestö perustettiin vuonna 1921. Sotiemme aikana lotat olivat tärkeä osa rintaman vahvistusta. Lotat muun muassa pitivät lähellä rintamalinjoja kanttiinia, huolehtivat sairaaloissa haavoittuneista, toimivat ilmavalvonnassa. Kaiken kaikkiaan Lotta Svärd oli merkittävä naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksessa syksyllä 1944. Järjestön lakkauttamisen myötä moni lotta joutui hävittämään kaiken lottatoimintaan liittyvän. Meidän suvun naiset säilyttivät osan entisestä tärkeänä pitämästään toiminnasta. Nykyisin kaikki Lotta Svärdiin liittyvä kiinnostaa keräilijöitä. Lottakuppeja on valmistettu myös uustuotantona. 

Lotta Svärd sai aikanaan nimensä J.L.Runebergin kirjoittamista Vänrikki Stoolin tarinoista. Lotta Svärdistä kertova runo loi pohjan lottien arvomaailmalle. Mielenkiintoista, eikö vain?

Lottajärjestö vaihtoi lakkauttamisen jälkeen nimeä, mutta ei lopettanut toimintaansa. Toiminta jatkui Suomen Naisten Huoltosäätiönä vuodesta 1944 vuoteen 2004, jolloin nimi muutettiin Lotta Svärd Säätiöksi eli järjestö täyttää 80 vuotta tänä vuonna. Järjestö ylläpitää Lottamuseota ja edistää naisten osallistumista hyvinvointivaltiomme rakentamiseen. 

Tuusulassa sijaitsevassa Lottamuseossa avattiin lokakuussa 2024 Tuntematon lotta-näyttely. Museossa on perusnäyttelyn lisäksi myös Lottakanttiini ja museokauppa Lottapuoti, jonka verkkokauppa on toistaiseksi suljettu. Lisäksi museossa on lottagalleria. Tutustumisen arvoinen paikka! 
(www.lottasvard.fi)


                                            
                                            
                                            Lotta Svärd 100 -muistomitali (Suomen Moneta)


(Kuvat itse kuvaamiani, tekstien pohjana osin Suomen Moneta ja Taloustaito10/24)


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeile Lapin puikulaa!

Kuva
Pidän perunasta. Makutottumukseni johtunee lapsuudestani, jolloin peruna oli yksi tärkeimmistä aterioiden ruoka-aineista. Makaronia käytettiin myös jonkin verran. Riisi ja erilaiset pastalajit tulivat tutuiksi vasta paljon myöhemmin.  Vietimme kesät maaseudulla, jossa vanhempani viljelivät perunaa. Lajikkeita oli useita, mutta kaikkein maukkain oli Lapin puikula. Se oli vähäsatoinen ja pienikokoinen, mutta niin herkullinen. Puikulaa käytettiin säästeliäästi, koska vuoden sadosta oli säästettävä myös siemenperunat seuraavaa istutusta varten.  Lapin puikula on saanut Euroopan Unionin myöntämän merkinnän suojatusta alkuperäisnimityksestä (SAN). Se on hieno tunnustus perunalle, jonka aromikkuus johtuu arktisista kasvuolosuhteista. Talven routa ja pitkät valoisat kesäyöt ovat takeina puikulan ainutlaatuisesta mausta.  Kaikkein paras perunasose syntyy nimenomaan puikulaperunasta, jonka maku ja väri hurmaavat ruokailijan. Jos et ole koskaan maistanut puikulaa, suosit...
Lue lisää

Nomen est omen

Kuva
Vanha latinankielinen lentävä lause tuli mieleeni selatessani tämän vuoden nimipäiväkalenteria. Nomen est omen eli nimi on enne. Suomen ja englannin kieliä hyväksi käyttävä humoristisen vapaa käännösversio on "Yksikään mies ei ole omena".  Nomen est omen-sanonnan alkuperän kerrotaan juontuvan eräästä antiikin näytelmästä. Nimi on enne-sanonta lienee mielessä useilla vanhemmilla, jotka valitsevat lapselleen etunimeä. Etunimien joukosta löytyy monia kauneutta, voimaa, rohkeutta. älykkyyttä tai toivottua luonteenpiirrettä kuvaavia nimiä. Myös menestyvät laulajat tai urheilijat saavat paljon etunimikaimoja ihan ympäri maailman. Muistan jostain lukeneeni, että jalkapalloilija Jari Litmasen mukaan nimettiin Hollannissa jopa tuhansia poikia. Toiveena Jari-nimisellä pojalla oli tietysti päästä samalle tasolle huippujalkapalloilijana kuin Ajaxin joukkueessa pelannut kuuluisa Jari. Tai sitten vanhemmat antoivat ihailemansa henkilön nimen lapselleen. Joka tapauksessa tässä muutamia...
Lue lisää

Tornionlaaksonruusu

Kuva
Tornionlaaksonruusu ( Rosa majalis Tornedal) on suosittu ruusupensas Pohjois-Suomessa. Ruusun kukat ovat vaalean roosan väriset ja kerrotut. Melkein kaikki ruusut ovat piikikkäitä, mutta tornionlaaksonruusun uloimmat kukkivat oksat ovat piikittömät. Tornionlaaksonruusu on kokemusten mukaan helppohoitoinen ja kestävä lajike. Tämän ruusun vaatimaton kauneus ja tuoksu lumoavat. Tornionlaaksonruusu kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi. Ruususeura valitsi tornionlaaksonruusun vuoden ruusuksi vuonna 1999. Ruusu on ollut tunnettu Tornionjokilaaksossa ainakin 300 vuotta. Kirjassaan La Figure de la Terre (Maapallon muoto) ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kuvaili ruusua jo 1700-luvulla. Tornionlaaksonruusun luetaan kuuluvan luonnonvaraisiin ruusuihin. (www.ruususeura.fi) Tässäpä hieman erilainen, historiaa henkivä vaihtoehto ruusuharrastajan iloksi ja pihan kaunistamiseksi.
Lue lisää