Viitauksia

Toisena pääsiäispäivänä maailma sai suru-uutisen: paavi Franciscus oli menehtynyt. Sekä Vatikaanin valtio että roomalaiskatolinen kirkko ovat vailla johtajaa. Paavin suurta merkitystä katolisille ympäri maailman on luterilaisena vaikea ymmärtää. Paaviuden historia on pitkä, sillä paavi Franciscus oli Vatikaanin mukaan 266. paavi. Paaviuden historia on osa kristillisten kirkkojen ja kristinuskon historiaa. Näin sivusta seuranneenna paavi Franciscus vaikutti lämpimältä ja tavalliselta pukeutumista lukuunottamatta. Lukuisia kertoja seurasin televisiosta paavin esiintymisiä Pietarinkirkon parvekkeella. Varsinkin paavin puheet kiinnostivat oman italian kielen innostukseni takia. Paavi otti varsin rohkeasti kantaa maailman kipupisteisiin, toivoi rauhanomaista rinnakkaiseloa ja muistutti ihmiskuntaa köyhien auttamisesta. Paavin sanat saivat vastakaikua, mutta tekoihin asti ne eivät kantaneet. Maailmassa soditaan, käytetään väkivaltaa ja riistetään sekä luontoa että ihmisiä.   Olen kä...

Suomen kirjakielen isänä pidetään Mikael Agricolaa, jonka patsas on Turun tuomiokirkon oikealla puolella kirkon pääsisäänkäynnistä katsoen. Agricolahan oli Turun piispa. Turussa opiskelleena olen ohittanut patsaan lukuisia kertoja kiinnittämättä siihen sen suurempaa huomiota. Vähän harmittaa näin jälkeen päin, että tutustuminen patsaaseen jäi pinnalliseksi.  Agricolan patsaita on useilla paikkakunnilla, joista mainittakoon muun muassa Helsinki, Lahti ja Viipuri. Mielenkiintoista on, että Agricolan äidinkielestä ei olla päästy yksimielisyyteen. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että Agricolan äidinkieli oli suomi. Osa on sitä mieltä, että äidinkieli oli ruotsi. Oli miten oli, ilman äidinkielen tasoista osaamista kirjakielemme tuskin olisi syntynyt ainakaan tässä meidän osaamassamme muodossa. Jostain luin, että sanastostamme jopa yli puolet on Agricolan peruja.  Kieli elää ja kehittyy. Tuli vaan mieleen, mahtaisiko Agricola tunnistaa nykyisin käyttämäämme suomea. Itselläni on nimi...