Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2018.

Meänmaasta ja meänkielestä II

Meänmaan maantieteellinen koko ja meänkielen levinneisyys saattoivat yllättää edellisessä blogikirjoituksessani. Ajattelin tämän jutun aluksi valaista meänkieltä testaamalla, miten hyvin Sinä, lukijani, ymmärrät meänkieltä. Alla on muutamia meänkielen helpoimpia sanoja ja niiden perässä kolme suomen kielen vaihtoehtoa, joista yksi on oikea. Oikeat vastaukset ovat jutun lopussa. Onnea tehtävään! 1. häätyä   a) jaksaa b) täytyä c) yrittää 2. kahveli   a) haarukka b) veitsi c) omituinen 3. hantuuki a) esiliina b) pyyhe c) huppu 4. nästuuki, nästyyki a) nenäliina b) luuta c) silityslauta 5. pruukata, ruukata a) ajaa b) olla tapana c) ryhtyä 6. kläppi      a) keppi b) koppi c) lapsi 7. porista     a) keittää b) jutella c) juoda 8. kihveli, kiffeli a) lautanen b) rikkalapio c) kahvi 9. saikata    a) keittää teetä b) eksyä c) värkätä 10. kartano a) talo b) piha c) lato Ruotsia hallitseva saa paljon apua ruot...

Meänmaasta ja meänkielestä I

Olen tottunut kuulemaan ja puhumaan meänkieltä lapsesta asti. Vaikka olen asunut ja asun edelleen muualla, niin kotiseudulle palatessa tuttu murre tuntuu kotoisalta eikä sen puhuminenkaan tunnu edes vaikealta. Monella lienee samanlainen kokemus, oli kotiseutu ja se oma murre sitten missä päin Suomea tahansa. Koulussa opimme kirjakielen käytön, joka usein syrjäyttää murretaitomme.  V ähän historiaa: Meänmaa eli maantieteellinen Tornionlaakso käsittää Ruotsin puolen viisi kuntaa (Haaparanta, Matarinki, Pajala, Kiiruna ja Jällivaara) ja Suomen puolen kuusi kuntaa (Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö). Enontekiön kuulumisesta Meänmaahan ollaan kahta mieltä. Nämä alueet muodostivat yhtenäisen maantieteellisen ja kielellisen kokonaisuuden (Tornionlaakso) vuoteen 1809 asti, jolloin Meänmaa jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken. Vuoteen 1809 asti Suomi oli osa Ruotsia.  Meänmaalla on oma lippu, trikolori. Lipussa on kolme vaakasuoraa raitaa: keltainen, valkoinen ja ...

Kohtuudesta on moneksi

Kuva
Siivosin kirjahyllyäni, jonka yhteydessä olevassa lasivitriinissä on pari matkamuistoa Kreikasta. Ostin aikanaan talonpoikaiskeramiikasta valmistetut pikarit niiden nerokkaan idean vuoksi. Pikareita kutsutaan muistaakseni kohtuuden tai kohtuuden miehen maljoiksi. Myös Pythagoraan maljana tämä pikari tunnetaan. Malja on erityisen tunnettu Samoksen saarella, jossa Pythagoras syntyi. Kohtuuden malja paljastaa käyttäjänsä ahneuden. Maljan keskellä on pylväs. Pylvään sisällä on putki, joka kulkee aivan maljan pohjasta pylvään päähän ja takaisin. Maljan pohjassa on reikä. Lisäksi pylvään alaosassa maljan sisäpuolella on pari pientä reikää. Jos maljan täyttää piripintaan, kaikki juoma valuu pois. Ahnetta malja siis rankaisee ja kohtuudessa pysyvän malja palkitsee. Jos malttaa täyttää maljan korkeintaan pylvään tasolle, niin saa juoda juomansa ilman ongelmia. Kohtuus kaikessa, toteaa vanha suomalainen sananlaskukin. Olisiko Pythagoraan maljan ja vanhan kansan opeissa viesti meille? ...

Jälleen on aihetta kiittää!

Kuva
Jälleen on aihetta kiittää! Huhtikuun alussa Viitauksia-blogiani oli katsottu yli 2000 (!) kertaa. Iso hali ja lämmin kiitos Sinulle , lukijani ja kaikille, jotka jakavat Viitauksia-blogin kirjoituksia eteenpäin! Suurin kiitos bloggaajalle on se, että joku kiinnostuu hänen kirjoituksistaan. Arki tarjoaa onneksi erilaisia kirjoitusaiheita, vaikka välillä tuntuu siltä, että toistan itseäni. Tunne taitaa olla tuttu jokaiselle kirjoittajalle.  Blogini etenee kohti kesää ja ensimmäisen blogikirjoitukseni syntymäpäivää, olethan edelleen mukanani!