Viitauksia

Yksi mieleenpainuvimmista koulutehtävistä oli aikanaan kasvien kerääminen. Oppikoulun alaluokilla annettiin jokaiselle tehtäväksi kerätä kahden kesän aikana 80 kasvia. Tarkoitus oli oppia tuntemaan kasveja eli oli kyse tekemällä oppii-menetelmästä.  Kasvien kerääminen innosti koko sukuani. Vietimme monta mukavaa löytöretkeä uusia kasveja etsiessämme.  Tehtävää varten oli hankittava kansio. Kansioita myytiin juuri tähän tarkoitukseen. Minun kansioni oli punainen. Löydettyjä kasveja kuivattiin ja painettiin imupaperin tai sanomalehden välissä joko aivan omassa kasviprässissä tai sitten käytettiin jotain raskasta, esimerkiksi kiviä, painona. Tämän jälkeen jokainen kasvi kiinnitettiin ohuilla liimapaperisuikaleilla paksuhkolle paperille. Paperin oikeaan alareunaan kiinnitettiin lappu, jossa oli kasvin suomalainen nimi, latinankielinen nimi, kasvupaikka, päivämäärä, löytöpaikkakunta sekä kerääjän nimi. Aika vaativa tehtävä siis.  Olin niin innostunut, että keräsin yhtenä kesän...

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt, miksi moni meistä suomalaisista kokee vihamielisyyttä tai vastenmielisyyttä erilaisuutta kohtaan. Miksi meidän on vaikea hyväksyä erilaisuutta? Tai ehkä hyväksymme erilaisuuden, kunhan se ei astu minun elämäni tai maamme rajojen sisäpuolelle.  Historiastamme voisimme löytää joitakin vastauksia. Olemme sinnikkäästi taistelleet muunmaalaisia hallitsijoita kohtaan säilyttämällä oman kielemme ja melkein kaikki entiset rajammekin. Säilytimme itsenäisyyden aikana, jolloin kansa koki yhtenäisyyttä, joka tuntuu nyt kadonneen ikiajoiksi. Rakensimme hyvinvointiyhteiskunnan ja nousimme maailman parhaimpien valtioiden joukkoon lähes kaikessa. Jo monta kertaa meidät on tunnustettu maailman onnellisemmaksi kansaksi.  Suuri osa meistä on korkeasti koulutettu, joten tiedon puutteesta ei heikko erilaisuuden sietokykymme ole syntynyt. Yleensä ollaan sitä mieltä, että korkea koulutus tuottaa sivistystä ja laajentaa näkemyksiä joka asiasta. Tieto ei valitettavast...

Huhtikuussa postasin epämiellyttävästä rokotuskerrasta. Ilmaan heitin kysymyksen siitä, miten minulle käykään toisella rokotuskierroksella. On aika palata asiaan.  Kotipaikkakunnallani, jossa sain ensimmäisen rokotteen koronavirusta vastaan, oltiin sitä mieltä, että minun on tultava saamaan toinen rokote samasta paikasta. Uusi aikakin annettiin. Vietän kesäni säännönmukaisesti toisella paikkakunnalla, joten päätin kokeilla onneani ajan saamiseksi siellä. Enkä turhaan!  Olin jo keväällä päättänyt vaihtaa rokotetta, jos vain mahdollista. Ainakin halusin kokeilla, saanko muusta rokotteesta samanlaisia oireita kuin AZ-rokotteesta. Ihan epäuskoisena kuuntelin kesäpaikkakuntani korona-ajanvarauksesta vastaavaa henkilöä, joka kertoi, että "mikä vaan Suomessa käytettävistä rokotteista on mahdollista saada, kerrot vain rokotuspisteessä toiveesi." Siis sen lisäksi, että minulle vieraspaikkakuntalaiselle annettiin rokoteaika, sain vieläpä valita rokotteeni. Kotipaikkakuntani rokotusajan...