Avuliaisuus lämmittää mieltä!
Sain aiheen kirjoittaa ihm isten pyyteettömästä avuliaisuudesta ihan omakohtaisen kokemuksen kautta. Tässä pääpiirteet tapahtumasta. Olin liikkeellä autolla vilkkaasti liikennöidyllä moottoritiellä, kun autoni alkoi pitää omituista ääntä, suorastaan meteliä. Minulla oli matkaa päämäärään muutama kilometri, joten ajattelin selviäväni perille pysähtymättä. Ajattelin sitten katsoa, mikä vikana. Toiveajattelua! Kun erilaisia varoitusvaloja alkoi vilkkua kojetaulussa, oli ihan pakko ajaa tien reunaan ja pysähtyä. Oli noustava katsomaan, missä vika. Melkeinpä sain shokin, kun huomasin, missä kunnossa auton takarengas oli. Ihan riekaleina. Räjähtänyt! Huolettomana autoilijana en pysähtynyt ajoissa. Minulla on ollut ajokortti vuosikymmeniä, mutta ikinä ei ole rengas puhjennut autosta, ei ikinä. Tilanne jatkui siten, että laitoin varoituskolmion jonkin matkan päähän autosta. Sen jälkeen aloin pohtia, mitä tehdä. Soitin serkulleni ja pyysin häntä hakemaan minut ja ajokortittoman velj...