Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10.
Miina Sillanpään (1866-1952) ja kansalaisvaikuttamisen päivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 2023 lähtien. Sitä ennen se oli suositeltu liputuspäivä vuodesta 2016 alkaen. Liputuspäiväksi määräytyi 1.10, jolloin Suomen vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys tulivat voimaan vuonna 1906.
Kuka oli Miina Sillanpää? Miina Sillanpää oli poliitikko, sosiaalivaikuttaja ja Suomen ensimmäinen naisministeri. Hän puolusti naisten ja lasten oikeuksia, koulutusta ja vanhusten ja perheiden asemaa yhteiskunnassa. Varsin ajankohtaisia aiheita edelleen. Miina Sillanpää oli edelläkävijä, jonka elämäntyö painottaa jokaisen mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen. Ei vain politiikassa vaan myös järjestötoiminnassa. Miina Sillanpää oli perustamassa ensikotitoimintaa ja toimi useissa eri järjestöissä edistämässä kansalaisaktiivisuutta rauhanomaisin keinoin. Miina Sillanpää edusti Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta, mutta nautti arvonantoa yli puoluerajojen.
Mitä on kansalaisvaikuttaminen? Se tarkoittaa aktiivista osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin, kuten äänestämistä, mielipiteen ilmaisua, järjestötoimintaa, oikeutta mielenosoituksiin ja niin edelleen. Meidän kaikkien oikeuksia. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä kannustaa meitä osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan, käyttämään ääntämme, edistämään tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Samana päivänä vietetään myös Järjestöjen päivää. Monilla järjestöillä on suuri merkitys suomalaisten arjessa hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä. Järjestöjen asia on ollut viime viikkoina esillä hallituksen kaavaileman taloudellisen tuen poistamisesta tai vähentämisestä eri järjestöiltä.
Me suomalaiset olemme aktiivisia järjestöihmisiä. Otin hieman tarkemmin asiasta selvää. Yhdistysrekisterissä on 135 000 yhdistystä, joista aktiivisessa toiminnassa on noin 70 000. Järjestöissä on noin 15 miljoonaa henkilöjäsentä eli kolminkertaisesti Suomen väkiluku. Noin kolmasosa meistä kuuluu vähintään yhteen yhdistykseen. Keskeisin osa suomalaista kansalaistoimintaa tapahtuu siis kansalaisjärjestöissä.
Tässä muutamia esimerkkejä: Suomen Punainen Risti, Amnesty International, Lions Club, Lääkärit ilman rajoja, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Greenpeace, Kirkon Ulkomaanapu, Pohjola-Norden, Suomen kotiseutuliitto, eri puoluejärjestöt.
Kuinka moneen järjestöön mahdat kuulua? Itse kuulun muutamaan järjestöön, mutta kannatan useampia ilman jäsenyyttä. Liputuspäivänä kiitän sekä Miina Sillanpäätä esimerkin näyttämisestä että maamme demokratiaa kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudesta. On etuoikeus asua maassa, joka kunnioittaa yksilön vapautta ja ihmisoikeuksia sekä pyrkii oikeudenmukaisuuden toteutumiseen elämän kaikilla osa-alueilla. Hyvää juhlapäivää!
"Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen." (Miina Sillanpää)
Kommentit
Lähetä kommentti