Luontoretkellä

Viime viikolla kävin kahden ystäväni kanssa luontoretkellä läheisen lammen rannalla. Paistoimme makkarat nuotiolla, joimme termospullokahvit ja vaihdoimme ajatuksia. Miten kaikki maistuukaan paremmalta raittiissa ulkoilmassa! Tuntuu, että omat ajatuksetkin kuulee paremmin luonnon hiljaisuudessa. 

Pieni ja vilvoittava sade ei luontohetkeämme häirinnyt. Ihastelimme joutsenparia, joka asustelee lammella. Kuuntelimme lintujen laulua, olimmepa erottavinamme käen kukunnan jossain kauempana. Luonto rauhoittaa ja voimaannuttaa. Keväisen luonnon harsomainen vihreys on kaunista. 

Suomessa on lukuisia luontokohteita, joissa on valtion tai kunnan ylläpitämiä ja hoitamia kotia tai laavuja ihan jokaisen vapaasti käytettävissä. Jopa valmiiksi pilkotut polttopuut odottavat käyttäjää. 

Maamme ns. jokamiehenoikeus on harvinaista maailmassa. Saamme liikkua ja leiriytyä luonnossa, poimia metsämarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja ja myös maahan pudonneita risuja, lehtiä, käpyjä tai tuohta. Saamme onkia ja pilkkiä sekä kulkea vesistöissä ja jäällä. Sen sijaan roskaaminen on kielletty. Emme saa häiritä lintujen pesintää, emme saa kaataa puita, emme saa häiritä kotirauhaa. Meillä on rajoituksista huolimatta maailman laajimmat jokamiehenoikeudet, jotka juontavat juurensa Suomen asuttamisen ajoilta. 
Jokamiehenoikeutemme ovat kansallista omaisuuttamme, josta jokainen voi nauttia ja pitää huolta. 

Näin koronakeväänä moni meistä haki virkistystä arkeen luonnosta. Ehkäpä luontoretkistä tulee pysyvä tapa yhä useammalle. Me ystävykset ainakin vietimme antoisan ja virkistävän iltapäivän lähiluonnossa!