Kaktukset, kausivalot ja kynttilät

Tähän vuodenaikaan minua ilahduttavat erityisesti seuraavat kolme asiaa: kaktukset, kausivalot ja kynttilät. 

Parin viikon kuluttua alkaa kaamos pohjoisimmassa Suomessa. Aurinko näyttäytyy siellä seuraavan kerran vasta tammikuussa. Ei etelämpänäkään aurinkoa kovin usein näe talvikuukausina. Pimeyttä vastaan täytyy taistella valon keinoin. Itsekukin etsii piristystä arjen harmauteen.  


Kaktusinnostukseni alkoi siitä, kun sain kummitädiltäni ikivanhan, lähes puumaisen kaktuksen. Ihmettelin, kun kaktus ei ensimmäisenä kodinvaihtovuonna kukkinut lainkaan. Sitten sain vinkin, että kaktus on sijoitettava ulos kesäksi. Toimin näin seuraavana kesänä. Kaktus nökötti valohoidossa parvekkeella koko kesän minimikastelulla. Kun sitten otin kukan syksyllä sisälle, niin muutaman viikon kuluessa alkoi jo näkyä nuppuja. Pian kaktus oli täydessä kukkaloistossa. Hyviä neuvoja kannattaa noudattaa!



Pitkään käytin kausivaloina seitsenhaaraista sähkökynttelikköä. Jotenkin kyllästyin niiden tuottamaan lämpimänsävyiseen valoon. Viileät sävyt ovat enemmän ominta minua. Niinpä tänä syksynä hankin kylmänsävyisiä led-lamppusarjoja, jotka sijoitin lasimaljakoihin. Tykkään niistä tosi paljon. Muutamalla kympillä saa piristystä ja uutta ilmettäkin kotiinsa. Oheisen kuvan olen ottanut marraskuisena iltapäivänä. Valot ovat tietysti näyttävämmät ihan pimeällä. 


Sain ystäviltäni joitakin vuosia sitten nk. suolalampun, johon laitetaan tuikkukynttilä sisään. Kynttilän valo heijastuu kauniisti oranssin suolalampun läpi. Lämmön vaikutuksesta sisäilmaan virtaa suolahiukkasia. Suolalamppu sopii hyvin hengitystieoireista kärsiville. Olen ollut huomaavinani suotuisan vaikutuksen. Kuvakulma ei ole paras mahdollinen, mutta lampun sisällä palaa tuikku. 



Tähän loppuun vielä kuva perintökaktuksestani, jota muistelen kaihoisasti, ainakin kaktusten kukkimisaikana. Viherpeukalotaitoni eivät riittäneet pitämään kaktusta hengissä kovinkaan monta vuotta sen saamisesta. Nuo uudet kaktukseni ovat vasta kasvunsa alussa. Ehkä saan niistä monivuotisia ilonaiheita. Toivon niin!





Kommentit

  1. corress30. marraskuuta 2020 klo 10.04


    Onpa kauniita kaktuksia ja jouluvaloja. Omat valoni ovat vielä kaapissa mutta täytyy terästäytyä ja laittaa ne terassille ja sisälle. Kaamos on mietteliästä aikaa. Kaikki on hitaampaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeile Lapin puikulaa!

Kuva
Pidän perunasta. Makutottumukseni johtunee lapsuudestani, jolloin peruna oli yksi tärkeimmistä aterioiden ruoka-aineista. Makaronia käytettiin myös jonkin verran. Riisi ja erilaiset pastalajit tulivat tutuiksi vasta paljon myöhemmin.  Vietimme kesät maaseudulla, jossa vanhempani viljelivät perunaa. Lajikkeita oli useita, mutta kaikkein maukkain oli Lapin puikula. Se oli vähäsatoinen ja pienikokoinen, mutta niin herkullinen. Puikulaa käytettiin säästeliäästi, koska vuoden sadosta oli säästettävä myös siemenperunat seuraavaa istutusta varten.  Lapin puikula on saanut Euroopan Unionin myöntämän merkinnän suojatusta alkuperäisnimityksestä (SAN). Se on hieno tunnustus perunalle, jonka aromikkuus johtuu arktisista kasvuolosuhteista. Talven routa ja pitkät valoisat kesäyöt ovat takeina puikulan ainutlaatuisesta mausta.  Kaikkein paras perunasose syntyy nimenomaan puikulaperunasta, jonka maku ja väri hurmaavat ruokailijan. Jos et ole koskaan maistanut puikulaa, suosit...
Lue lisää

Nomen est omen

Kuva
Vanha latinankielinen lentävä lause tuli mieleeni selatessani tämän vuoden nimipäiväkalenteria. Nomen est omen eli nimi on enne. Suomen ja englannin kieliä hyväksi käyttävä humoristisen vapaa käännösversio on "Yksikään mies ei ole omena".  Nomen est omen-sanonnan alkuperän kerrotaan juontuvan eräästä antiikin näytelmästä. Nimi on enne-sanonta lienee mielessä useilla vanhemmilla, jotka valitsevat lapselleen etunimeä. Etunimien joukosta löytyy monia kauneutta, voimaa, rohkeutta. älykkyyttä tai toivottua luonteenpiirrettä kuvaavia nimiä. Myös menestyvät laulajat tai urheilijat saavat paljon etunimikaimoja ihan ympäri maailman. Muistan jostain lukeneeni, että jalkapalloilija Jari Litmasen mukaan nimettiin Hollannissa jopa tuhansia poikia. Toiveena Jari-nimisellä pojalla oli tietysti päästä samalle tasolle huippujalkapalloilijana kuin Ajaxin joukkueessa pelannut kuuluisa Jari. Tai sitten vanhemmat antoivat ihailemansa henkilön nimen lapselleen. Joka tapauksessa tässä muutamia...
Lue lisää

Tornionlaaksonruusu

Kuva
Tornionlaaksonruusu ( Rosa majalis Tornedal) on suosittu ruusupensas Pohjois-Suomessa. Ruusun kukat ovat vaalean roosan väriset ja kerrotut. Melkein kaikki ruusut ovat piikikkäitä, mutta tornionlaaksonruusun uloimmat kukkivat oksat ovat piikittömät. Tornionlaaksonruusu on kokemusten mukaan helppohoitoinen ja kestävä lajike. Tämän ruusun vaatimaton kauneus ja tuoksu lumoavat. Tornionlaaksonruusu kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi. Ruususeura valitsi tornionlaaksonruusun vuoden ruusuksi vuonna 1999. Ruusu on ollut tunnettu Tornionjokilaaksossa ainakin 300 vuotta. Kirjassaan La Figure de la Terre (Maapallon muoto) ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kuvaili ruusua jo 1700-luvulla. Tornionlaaksonruusun luetaan kuuluvan luonnonvaraisiin ruusuihin. (www.ruususeura.fi) Tässäpä hieman erilainen, historiaa henkivä vaihtoehto ruusuharrastajan iloksi ja pihan kaunistamiseksi.
Lue lisää