Vaikuttava taideteos

 



Kesän vaikuttavin suomalainen taide-elämys! Tornion kaupungin 400-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn veistoskutsukilpailun voitti ”Kojamo”, jonka suunnittelivat torniolaislähtöiset taiteilijat Pekka ja Teija Isorättyä. Kojamoksi nimitetään uroslohta. Veistos on viisitoista metriä pitkä ja neljä metriä korkea!

”Kojamon” idea on taiteilijoiden mukaan saanut alkunsa Tornionjokilaakson tarinoista ja vapaana virtaavasta Tornionjoesta. Veistos on sijoitettu keskeiselle paikalle joen rannalle, Nordbergin möljälle, jossa ”Kojamo” muodostaa kokonaisuuden Isorättyöiden toisen teoksen ”Särkyneen lyhdyn” kanssa. 

”Kojamo” on valmistettu Torniossa sijaitsevan Outokummun terästehtaan teräksestä. Taideteos on sikäli erikoinen, että sen sisään voi mennä ihailemaan maisemaa ”lohen silmin”. Teos on nähtävä luonnossa, jotta saa käsityksen sen koosta ja kauneudesta. Idän suunnasta kaupunkiin saapuva ei voi olla huomaamatta  Nordbergin möljän vaikuttavaa taideteosten kokonaisuutta. 

Otin nämä kuvat käydessäni ihailemassa Kojamo-veistosta. Minua miellyttivät  teoksen symboliset merkitykset eli lohi ja teräs, jotka ovat tunnusomaisia Lapin vanhimmalle kaupungille. Ne teistä, jotka ovat seuranneet blogiani, tiedätte myös lohen merkityksen sukuni historiassa. 

Toivottavasti Kojamo-veistos ilahduttaa torniolaisia ja matkailijoita ainakin seuraavat neljäsataa vuotta! Kiitos Tornion päättäjät merkittävästä kulttuuriteosta! 











Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokeile Lapin puikulaa!

Kuva
Pidän perunasta. Makutottumukseni johtunee lapsuudestani, jolloin peruna oli yksi tärkeimmistä aterioiden ruoka-aineista. Makaronia käytettiin myös jonkin verran. Riisi ja erilaiset pastalajit tulivat tutuiksi vasta paljon myöhemmin.  Vietimme kesät maaseudulla, jossa vanhempani viljelivät perunaa. Lajikkeita oli useita, mutta kaikkein maukkain oli Lapin puikula. Se oli vähäsatoinen ja pienikokoinen, mutta niin herkullinen. Puikulaa käytettiin säästeliäästi, koska vuoden sadosta oli säästettävä myös siemenperunat seuraavaa istutusta varten.  Lapin puikula on saanut Euroopan Unionin myöntämän merkinnän suojatusta alkuperäisnimityksestä (SAN). Se on hieno tunnustus perunalle, jonka aromikkuus johtuu arktisista kasvuolosuhteista. Talven routa ja pitkät valoisat kesäyöt ovat takeina puikulan ainutlaatuisesta mausta.  Kaikkein paras perunasose syntyy nimenomaan puikulaperunasta, jonka maku ja väri hurmaavat ruokailijan. Jos et ole koskaan maistanut puikulaa, suosit...
Lue lisää

Nomen est omen

Kuva
Vanha latinankielinen lentävä lause tuli mieleeni selatessani tämän vuoden nimipäiväkalenteria. Nomen est omen eli nimi on enne. Suomen ja englannin kieliä hyväksi käyttävä humoristisen vapaa käännösversio on "Yksikään mies ei ole omena".  Nomen est omen-sanonnan alkuperän kerrotaan juontuvan eräästä antiikin näytelmästä. Nimi on enne-sanonta lienee mielessä useilla vanhemmilla, jotka valitsevat lapselleen etunimeä. Etunimien joukosta löytyy monia kauneutta, voimaa, rohkeutta. älykkyyttä tai toivottua luonteenpiirrettä kuvaavia nimiä. Myös menestyvät laulajat tai urheilijat saavat paljon etunimikaimoja ihan ympäri maailman. Muistan jostain lukeneeni, että jalkapalloilija Jari Litmasen mukaan nimettiin Hollannissa jopa tuhansia poikia. Toiveena Jari-nimisellä pojalla oli tietysti päästä samalle tasolle huippujalkapalloilijana kuin Ajaxin joukkueessa pelannut kuuluisa Jari. Tai sitten vanhemmat antoivat ihailemansa henkilön nimen lapselleen. Joka tapauksessa tässä muutamia...
Lue lisää

Tornionlaaksonruusu

Kuva
Tornionlaaksonruusu ( Rosa majalis Tornedal) on suosittu ruusupensas Pohjois-Suomessa. Ruusun kukat ovat vaalean roosan väriset ja kerrotut. Melkein kaikki ruusut ovat piikikkäitä, mutta tornionlaaksonruusun uloimmat kukkivat oksat ovat piikittömät. Tornionlaaksonruusu on kokemusten mukaan helppohoitoinen ja kestävä lajike. Tämän ruusun vaatimaton kauneus ja tuoksu lumoavat. Tornionlaaksonruusu kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi. Ruususeura valitsi tornionlaaksonruusun vuoden ruusuksi vuonna 1999. Ruusu on ollut tunnettu Tornionjokilaaksossa ainakin 300 vuotta. Kirjassaan La Figure de la Terre (Maapallon muoto) ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kuvaili ruusua jo 1700-luvulla. Tornionlaaksonruusun luetaan kuuluvan luonnonvaraisiin ruusuihin. (www.ruususeura.fi) Tässäpä hieman erilainen, historiaa henkivä vaihtoehto ruusuharrastajan iloksi ja pihan kaunistamiseksi.
Lue lisää