Viitauksia-blogi ylsi uuteen lukijaennätykseen!

Lämmin kiitos Sinulle, blogini ystävä! Jälleen kerran olemme yhdessä yltäneet uuteen lukijaennätykseen. Yli 14000 klikkausta! 

On ilahduttavaa huomata, että niin moni on ollut Viitauksia-blogin seuraaja ihan alusta asti. Monenlaisista aiheista olen kirjoitellut. "Minun tuumailuja jos jostakin aiheesta" on blogini lupaus. Siitä olen pitänyt kiinni. Ei tieteellisesti perusteltuja postauksia vaan itsekkäästi omia pohdiskeluja eri aiheista, joskus hyvinkin vähäisin tiedoin. Kannattaa kokeilla! Voi yllättää itsensäkin! Ehkä olen joskus onnistunut provosoimaan postauksillani Sinua, hyvä lukijani! 

Pidän suomen kielestä ja kirjoittamisesta. Joskus ajattelin elättäväni itseni kirjoittamisella. Joskus taas olin valmis perustamaan yrityksen, jossa kirjoitan puheita, tervehdyksiä tai mitä milloinkin. Ehkä sellaiselle ei enää tekoälyn aikana ole tarvetta, vaikka olen sitä mieltä, että ihan kaikkia nyansseja ei tekoäly pysty tuottamaan. 

Blogin kirjoittaminen riittää minulle tällä hetkellä. Pyrin naseviin postauksiin. Haluaisin sisällyttää niihin jotain hauskaa, jos mahdollista. Arjessa tapahtuu vaikka mitä mielenkiintoista. Niihin sattumuksiin ei vain tule kiinnittäneeksi huomiota. 

Suosituin postaukseni on Nomen est omen. Se on yllättänyt minut. Ehkä kansainvälinen nimi kiinnostaa. 

Viitauksia-blogi jatkaa matkaansa, pysythän mukana edelleen! 





 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nomen est omen

Kuva
Vanha latinankielinen lentävä lause tuli mieleeni selatessani tämän vuoden nimipäiväkalenteria. Nomen est omen eli nimi on enne. Suomen ja englannin kieliä hyväksi käyttävä humoristisen vapaa käännösversio on "Yksikään mies ei ole omena".  Nomen est omen-sanonnan alkuperän kerrotaan juontuvan eräästä antiikin näytelmästä. Nimi on enne-sanonta lienee mielessä useilla vanhemmilla, jotka valitsevat lapselleen etunimeä. Etunimien joukosta löytyy monia kauneutta, voimaa, rohkeutta. älykkyyttä tai toivottua luonteenpiirrettä kuvaavia nimiä. Myös menestyvät laulajat tai urheilijat saavat paljon etunimikaimoja ihan ympäri maailman. Muistan jostain lukeneeni, että jalkapalloilija Jari Litmasen mukaan nimettiin Hollannissa jopa tuhansia poikia. Toiveena Jari-nimisellä pojalla oli tietysti päästä samalle tasolle huippujalkapalloilijana kuin Ajaxin joukkueessa pelannut kuuluisa Jari. Tai sitten vanhemmat antoivat ihailemansa henkilön nimen lapselleen. Joka tapauksessa tässä muutamia...
Lue lisää

Kokeile Lapin puikulaa!

Kuva
Pidän perunasta. Makutottumukseni johtunee lapsuudestani, jolloin peruna oli yksi tärkeimmistä aterioiden ruoka-aineista. Makaronia käytettiin myös jonkin verran. Riisi ja erilaiset pastalajit tulivat tutuiksi vasta paljon myöhemmin.  Vietimme kesät maaseudulla, jossa vanhempani viljelivät perunaa. Lajikkeita oli useita, mutta kaikkein maukkain oli Lapin puikula. Se oli vähäsatoinen ja pienikokoinen, mutta niin herkullinen. Puikulaa käytettiin säästeliäästi, koska vuoden sadosta oli säästettävä myös siemenperunat seuraavaa istutusta varten.  Lapin puikula on saanut Euroopan Unionin myöntämän merkinnän suojatusta alkuperäisnimityksestä (SAN). Se on hieno tunnustus perunalle, jonka aromikkuus johtuu arktisista kasvuolosuhteista. Talven routa ja pitkät valoisat kesäyöt ovat takeina puikulan ainutlaatuisesta mausta.  Kaikkein paras perunasose syntyy nimenomaan puikulaperunasta, jonka maku ja väri hurmaavat ruokailijan. Jos et ole koskaan maistanut puikulaa, suosit...
Lue lisää

Tornionlaaksonruusu

Kuva
Tornionlaaksonruusu ( Rosa majalis Tornedal) on suosittu ruusupensas Pohjois-Suomessa. Ruusun kukat ovat vaalean roosan väriset ja kerrotut. Melkein kaikki ruusut ovat piikikkäitä, mutta tornionlaaksonruusun uloimmat kukkivat oksat ovat piikittömät. Tornionlaaksonruusu on kokemusten mukaan helppohoitoinen ja kestävä lajike. Tämän ruusun vaatimaton kauneus ja tuoksu lumoavat. Tornionlaaksonruusu kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi. Ruususeura valitsi tornionlaaksonruusun vuoden ruusuksi vuonna 1999. Ruusu on ollut tunnettu Tornionjokilaaksossa ainakin 300 vuotta. Kirjassaan La Figure de la Terre (Maapallon muoto) ranskalainen tutkimusmatkailija Pierre-Louis Moreau de Maupertuis kuvaili ruusua jo 1700-luvulla. Tornionlaaksonruusun luetaan kuuluvan luonnonvaraisiin ruusuihin. (www.ruususeura.fi) Tässäpä hieman erilainen, historiaa henkivä vaihtoehto ruusuharrastajan iloksi ja pihan kaunistamiseksi.
Lue lisää