Viitauksia

Tänään vietetään runon ja suven päivää sekä Eino Leinon päivää. Suomen lipunkin saa nostaa salkoon päivää juhlistamaan. Me suomalaiset olemme runonlaulajien perillisiä. Osaamme pukea sanat runoiksi niin, että ne kuvaavat luontoamme, tunnetilojamme ja elämään kuuluvia asioita.  Runot muuttavat muotoaan vuosien mittaan. Milloin runot ovat lyhyitä ja nasevia, milloin pitkiä ja perusteellisia. Nykyrunous eikä myöskään nykytaide puhuttele minua yhtä paljon kuin entisaikojen mestareiden tuotanto. Eino Leinon päivä on paikallaan. Vesa-Matti Loiri nosti Leinon runouden meidän kaikkien tietoisuuteen uudella tavalla. Kulttuuriteko, näin jälkikäteen ajateltuna.  Runo ja suvi sopivat yhteen, vaikka runoja kirjoitetaan ja luetaan vuodenajasta riippumatta. Suvi, tuo odotettu, ilahduttaa meitä kerran vuodessa. Suven aika on lyhyt ja toiveita täynnä. Kun entinen on mennyt, alamme odottaa jo seuraavaa. Ihmiselämän vertaus kesän lyhyyteen on varsin osuva.  Nyt on aika iloita ja nauttia kes...

Oletko joskus kokenut, että sinua ei kuunnella? Tai että mielipiteelläsi ei ole mitään väliä. Vain sen takia, että olet nainen. Iälläsi ei ole suurta merkitystä. Nuoria naisia ei kuunnella heidän nuoruutensa takia ja vanhoja naisia ei kuunnella heidän ikääntymisensä takia. Toki poikkeuksiakin on. Ammattiroolilla on merkitystä. Epätasa-arvoinen kohtelu korostuu asiakkaan roolissa niin sanotuissa miehisissä ammateissa kuten autokaupoissa, autokorjaamoissa, rakennusalalla eli yleensä tekniikan alalla. Vaikka olisit tekniikan tohtori erikoisalanasi esimerkiksi koneenrakennus, kohtelusi on sama siihen asti, kunnes osoitat tietäväsi enemmän moottoreista kuin autokorjaamosi asentaja. Silloinkin voit saada epäilyjä osaksesi, jotka on sentään helppo osoittaa vääriksi.  Joskus tuntuu, että en naisena osaa puhua samaa kieltä kuin ns. ammattimiehet. Ehkä sanavalintani eivät osu oikeaan, vaikka puhun mielestäni selkeästi. Tai äänensävyni on väärä. Tai en osaa perustella riittävän tarkasti. Tied...

Muutama vuosi sitten olimme ystäväni kanssa syksyisellä Sisilian kiertomatkalla. Halusimme tutustua sisilialaiseen elämänmenoon, viinikulttuuriin ja historiaan. Ryhmänjohtajamme oli valinnut pientä seuruettamme varten  kulkuneuvoksemme huonokuntoisen ikkunallisen pakettiauton, jolla kiersimme saarta. Vain kerran auto jätti meidät odottelemaan muutamaksi tunniksi korjausapua.  Yövyimme maatilamatkailupalveluja tarjoavissa yrityksissä ja vanhassa päällisin puolin ihanassa villassa. Kaikenlaista sattui viikon aikana, mutta ei niistä sen enempää.  Minun osaltani matka alkoi epäonnekkaasti, kun heti ensimmäisenä lomapäivänä tuntematon koira puri minua käteen. Tyrehdytin verenvuotoa jollain vaateriekaleella, haava näytti pahalta. Fyysinen ja henkinen olotilani oli romahtamaisillaan, totta kai. Vaikka niin pidänkin Italiasta, ei luottamukseni maan terveydenhuoltoon ollut kovin korkealla. Melko nopeasti päädyin pienehkön sisilialaiskaupungin ensiapuun (pronto soccorso). Ystäväni ...

Suomen historiassa on muutamia käännekohtia, joista yhden saimme elää pari päivää sitten. Suomi liittyi Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Tuntui hieman haikealta luopua puolueettomuusstatuksesta, vaikka sille on olemassa looginen selitys. Olemme kansakuntana olleet varsin yksimielisiä NATO-jäsenyyden tarpeellisuudesta sen jälkeen, kun naapurivaltiomme julisti uudenlaista, ehkä aiemmin piiloteltua etupiirijakoa Eurooppaan ja paluuta kylmän sodan aikakauteen. Minkään valtion suvereniteetin kyseenalaistamista ei voi hyväksyä, oli kyse mitä tahansa ideologiaa rajojensa sisäpuolella toteuttavasta valtiosta.  Historia on hyvä opettaja, jos siitä halutaan oppia. "Ei koskaan enää"-slogan otettiin käyttöön toisen maailmansodan jälkeen. Ei koskaan enää sotia eikä kansanmurhia. Kyynisesti on todettava historian valitettavasti toistavan itseään sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Demokratian aatteita on jollakin maailmankolkalla mahdotonta hyväksyä ja noudattaa, vaikka ne parhaite...

Kukapa meistä ei olisi kuullut sananlaskujen kertomia kansanviisauksia. Meidän sananlaskumme pohjautuvat useimmiten Raamattuun tai Kalevalaan. Sananlaskuilla oli suuri merkitys ennen lukutaidon yleistymistä. Sananlaskut ovat suullista kansanperinnettämme, joka säilyy sukupolvelta toiselle. Siitä, pitävätkö sananlaskut paikkansa, voi olla monta mieltä.  Sananlasku "Oppia ikä kaikki" on varmaan nykyään todempi kuin syntyhetkellään. Toisaalta sen osin kumoaa sananlasku "Vanha koira ei opi uusia temppuja"! Elinikäinen oppiminen on jo vuosikymmeniä ollut tosiasia. Kukapa ei olisi kuullut kullanarvoisesta vaikenemisesta tai tyhjännaurajasta, josta ei tule ihmistä. Tai lopusta, joka on hyvin ja jos näin on, kaikki on hyvin. Onko näin? Tai seisooko kiitos aina lopussa? Minusta se voi olla myös puolivälissä tai jopa ennen alkua. Sananlaskut antavat muun muassa elämänohjeita, ennustavat säätä ja varoittavat vaaroista. Sananlaskut antavat ohjeita karjanhoitoon tai sairauksien ...

Viime aikoina julkiseen keskusteluun on nostettu huoli lukioiden opiskelijoista, joista enemmistö tai reilusti yli puolet on tyttöjä. Täytyy myöntää, että minulle naissukupuolen edustajana huoli ei ole ajankohtainen. Oikeastaan päinvastoin. On hienoa, että suomalaisilla tytöillä on mahdollisuus opiskella ja vieläpä vapaasti valita oma opiskelualansa. Enemmän olisin huolissani, jos suuri osa tytöistä jäisi kotiin pelkän peruskoulutuksen varaan. Jos näin olisi, yhteiskuntamme kehittyminen jäisi vaille naisten työpanosta.  Viimeisimmät huolestuttavat tiedot naisten asemasta tulevat Afganistanista, jossa koulutukseen  osallistuminen  on yli kaksitoistavuotiailta tytöiltä kielletty. Muita samanlaisia esimerkkejä maailmalta löytyy. On vaikea ymmärtää pääasiassa miehisiä kulttuureja ja uskontoja, jotka näkevät naisten kouluttautumisessa pelkkiä uhkia. Näin tasa-arvoisen kulttuurin edustajana ajattelen, että naisten kouluttautuminen edistäisi yhteiskunnan kehittymistä ja monipuol...

Viitauksia-blogini perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi jo seitsemän vuotta. Ensimmäistä juttua kirjoittaessani en olisi uskonut blogini kiinnostavuuteen tai jatkuvuuteen, mutta toisin kävi. Ensinnäkin tieto siitä, että Viitauksia-blogia seurataan, sai minut jatkamaan. Toiseksi oma innostukseni kirjoittamiseen ja omien ajatusteni jakamiseen tuntui avaavan jotain uutta. Aiemmin olin kirjoittanut puheita ja toimittanut erilaisia esitteitä työni puolesta. Olen kirjoittanut muutaman mielipidekirjoituksen sanomalehden yleisönosastolle. Blogin kirjoittamisessa on jotain samaa ja jotain erilaista.  Nyt Viitauksia-blogin klikkausmäärä on jo yli kahdeksantuhatta! Aivan uskomaton luku. Tässä on postausteni lukijamäärältään viiden kärki:  1) Kokeile Lapin puikulaa! 949 klikkausta 2) Opiskelua uudella tavalla 434 klikkausta 3) Kohtuudesta on moneksi 255 klikkausta 4) Tornionlaakson ruusu 180 klikkausta 5) Punamultaa! 157 klikkausta Ajattelin laittaa nämä tiedot näkyviin, vaikka en ...