Tekstit

Venetsian biennaalissa

Kuva
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten vierailimme ystäväporukalla Venetsiassa, jossa sinä vuonna järjestettiin Venetsian biennaali (La Biennale di Venezia). Kyseessä on maailmanlaajuinen taidetapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi Venetsiassa. Biennaali on laajentunut myös elokuviin, ja arkkitehtuuri-biennaali järjestetään parillisina vuosina. Koronaepidemian vuoksi biennaalia ei järjestetty vuonna 2021. Lisäksi maailmansotien aikana on pidetty taukoja, vaikka biennaalin järjestäminen on aloitettu jo 1800-luvun lopulla. Suomi on ollut virallisesti mukana biennaalissa vuodesta 1954. Suomen puurakenteisen paviljongin suunnitteli Alvar Aalto yhdessä vaimonsa Elissan kanssa. Paviljonki valmistui vuonna 1956. Aalto-paviljonkia on vuokrattu muille maille vuosina 1962-2006, sillä Suomi oli mukana Pohjoismaiden yhteisessä näyttelytilassa noina vuosina. Mutta vuonna 2007 paviljonkiin sijoitettiin jälleen suomalaisen taitelijan, Maaria Wirkkalan, suunnittelema teos. Tuosta vuodesta lähtien A...

Ihmisen viimeinen matka

Kuva
  Milloin olet viimeksi ollut hautajaisissa?  Saatoin viime viikolla hyvän ystäväni hänen viimeiselle matkalleen. Siunaustilaisuus oli kauniissa kappelissa, jonka ikkunoista näkyi vihreää metsää ja sinistä, ehkä hieman pilvistä, taivasta. Näkymä oli jollain tapaa hyvin lohdullinen. Tämän tästä katse hakeutui ystävän valkoiseen arkkuun, joka oli sijoitettu kappelin etuosaan. Silmäilin saattoväkeä, joka istui juhlavan rauhallisena kappelin penkeissä.  Urkumusiikkia, papin puhe ja vainajan siunaus, kukkalaitteiden lasku arkun viereen, muutama virsi ja rukous. Kyyneleet kohosivat silmiin useimmilla, pala kurkussa ahdisti.  Tähän on tultu. Ystävän viimeinen matka. Hän oli tilaisuudessa läsnä, mutta kuitenkin poissa. Hämmentävä kokemus.  Hautajaiset tuovat mieleen kaikki muut edesmenneet sukulaiset ja ystävät ja nostavat surun ja menetyksen tunteet pintaan. Ihmiselämän suurin mysteeri on kuolema, joka on helppo selittää biologisesti. Kaikki me tiedämme, että jokaisen ...

Jälleen uusi lukijaennätys!

Kuva
Kirjoitin viimeisimmän postaukseni Viitauksia-blogiini viime vuoden puolella. Mitä ihmettä olen oikein puuhaillut tammi- ja helmikuussa? Mihin ja miten olen päiväni käyttänyt? No, ainakin lomailuun Suomessa ja ulkomailla. Jotenkin aikaa menee kaikkeen tekemiseen enemmän kuin ennen. Tosin en ole koskaan ollut erityisen nopea toimimaan. Vahvuudekseni keksin jo nuoruudessani luovan laiskuuden, johon vetosin tarpeen tullen. Meillä päin tuosta käytetään termiä työtä vieroksuva, mutta minusta siinä on liian negatiivinen sävy. Olen mieluummin luovasti laiska.  Työni oli poikkeus, ainakin viimeisinä työvuosina. Syynä oli varmaan vuosien mittaan karttunut kokemus, joka helpotti erilaisten työtilanteiden ratkaisua. Skeemaksi tällaista kokemusta kaiketi kutsutaan. Erilaisia skeemoja yhdistämällä päätyy usein hyvään lopputulokseen.  Eksyinpä hieman aiheesta. Olen innokas penkkiurheilija, joten reippaat pari viikkoa meni olympialaisia seuratessa. Nautin eri maiden urheilijoiden huimista su...

Mainio slogan!

Kuva
Varför Paris - vi har ju Åbo! Miksi Pariisi - meillähän on Turku! Tähän mainioon sloganiin törmäsimme opiskeluaikaisen ystäväni kanssa turkulaisessa kirjakaupassa. Oli ihan pakko ostaa jääkaappimagneetti, johon tuo teksti oli kirjoitettu. Jääkaapin ovessa on nyt sitten uusi magneetti, joka muistuttaa hauskasta reissusta ja entisten opiskelukavereiden tapaamisesta Turussa. Ihan ensimmäiseksi vertaus vaikuttaa hiukkasen oudolta, mutta kun alkaa pohtia kaupunkien yhtäläisyyksiä, niin löytyyhän niitä.  Molempien kaupunkien halki virtaa joki. Pariisin halki virtaa Seine ja Turun halki virtaa Aurajoki. Joet olivat kaupankäynnin ja kulttuurielämän kannalta tärkeitä. Siltoja on riittämiin molemmissa kaupungeissa.  Pariisi on Ranskan pääkaupunki, Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 saakka. Molemmat kaupungit ovat vanhoja. Pariisin historia ulottuu antiikin Rooman aikoihin. Turku on Suomen vanhin kaupunki, joka on perustettu jo 1200-luvulla.  Molemmat kaupungit ovat tunnettuj...

Postaus ihmisoikeuksista on edelleen ajankohtainen!

Tämä postaukseni on lähes identtinen muutama vuosi sitten julkaisemani postauksen kanssa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin YK:ssa 10.12.1948, jolloin toisen maailmansodan loppumisesta oli kulunut muutama vuosi. Suurin osa maailman valtioista on allekirjoittanut julistuksen. Ihmisoikeuksien päivää vietetään joka vuosi 10.12. Ihmisoikeudet on määritelty julistuksen 30 artiklassa, joista varmaan tunnetuin on ensimmäinen artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Kun seuraa, mitä maailmassa tapahtuu, voi vain todeta jo julistuksen ensimmäisen artiklan toteutumattomuuden. Silti julistuksen sisältämät asiat ovat tärkeitä ja niitä kohti on ponnisteltava. Historiasta tunnemme useita ihmisoikeuksien puolustajia, joista minua ovat puhutelleet eniten Mahatma Gandhi ja Martin Luther King. Henkilöt, jotka oman henkensä uhalla ovat tais...

Työttömyydestä

Kuva
Olen usein miettinyt, miten työelämä toimii. Periaatteessa sen ymmärrän, mutta silti asia pohdituttaa. Miksi meillä on työttömyyttä? Työttömyys on taloustieteen termi, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että osa työvoimasta on ilman palkkatyötä. Taloustieteilijät puhuvat yleensä joko suhdannetyöttömyydestä tai rakenteellisesta työttömyydestä. Meillä lienee tällä hetkellä molempia. Siksi meillä on laskeva tuotanto, vähemmän verotuloja ja kasvavia sosiaaliturvamenoja. Olemme siis taloudellisessa kriisissä yhteiskuntana ja yksilöinä, jos työtä ei ole.  Olettamus on, että työttömyys jatkaa kasvuaan teknologian, automatiikan ja robotiikan yleistymisen myötä. Ammatteja katoaa eikä uusia välttämättä synny tilalle. Jotenkin tämä kaikki on ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa, jonka mukaan jokaisella on oikeus työhön ja siitä saatavaan kohtuulliseen palkkaan. Sama toistuu Suomen perustuslaissa. Totuus osoittautuu toisenlaiseksi, jopa mahdottomaksi toteuttaa.   Juur...

Tekoäly yllätti minut!

Kuva
Minulla ei ollut omakohtaista kokemusta tekoälyn käytöstä ennen tätä viikkoa. Tekoäly on varmasti yksi puhutuimpia ilmiöitä tällä hetkellä. Helposti annamme tekoälylle inhimillisiä piirteitä, vaikka tekoäly on ihmisen luoma systeemi. Suhtaudun tekoälyyn epäilevästi, koska tiedän siitä niin vähän. Ihan virallisen määritelmän mukaan tekoäly pystyy käsittelemään tietoa, oppimaan kokemuksista ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Näinhän toimii ihminenkin. Mielenkiintoista on, että tekoäly pystyy käymään keskusteluja ihmisen kanssa. Varmaan olen tietämättäni jutellut tekoälyn kanssa esimerkiksi puhelinmyynnin yhteydessä ja kuvitellut keskustelevani elollisen olennon kanssa. Miten erottaa tekoäly ja ihminen, pohdin mielessäni.  Jokin aika sitten tiedotusvälineissä kerrottiin, että tekoälyä pidetään parempana esimiehenä kuin ihmistä. Perustuisiko mielipide siihen, että tekoälyllä ei ole tietoisuutta, ei tunteita eikä kai tahtoakaan? Tekoäly on riippuvainen siitä, mitä tietoa ihminen on sil...

Hyvä neuvo!

Kuva
Oletko joskus stressaantunut tekemättömistä töistä, joista koostuva pino vain kasvaa kasvamistaan? Monelle lienee tuttu tilanne sekä töissä että vapaa-aikana. Osalla meistä on kyky organisoida aikansa niin, että kaikki sujuu ilman ylimääräistä stressiä. Itse en kuulu tähän joukkoon. Viime tipassa asiat tulevat hoidettua. Vanha suomalainen sananlasku "Parempi myöhään kuin milloinkaan" vaikuttaa toistuvan kohdallani.  Juttelin jokin aika sitten yli satavuotiasta taloa remontoivan henkilön kanssa. Meitä yhdistävät sodan tuholta säästyneet hirsiset asuinrakennukset, jotka ovat edelleen asuinkunnossa ja -käytössä. Rakennusten ylläpitoon tarvittavaa osaamista saa etsimällä etsiä. Siksi vanhojen talojen ylläpidosta kiinnostuneiden erilaiset keskusteluryhmät ovat tervetulleita tiedonlähteitä.  Mutta takaisin aiheeseen. Sain oivan neuvon asioiden hoitamisesta.  ÄLÄ LAITA ASIOITA PINOON VAAN JONOON.  Minusta tuo on mainio oivallus. Pino tuntuu ylitsepääsemättömältä vuorelta, m...

Koskettava kolumni

Kuva
On mielenkiintoista viettää osa vuodesta toisella, tuttuakin tutummalla paikkakunnalla   ja tutustua uudelleen paikallislehtiin, kulttuuritapahtumiin (vaikka ei niihin osallistuisikaan) ja tietysti ihmisiin. Voi vertailla tapoja ja ihmisten käyttäytymistä siihen vakituiseen asuinpaikkaansa. On kokeilemisen arvoista!  Tällä viikolla luin paikallisesta ilmaislehdestä koskettavan kolumnin. Kolumnin kirjoittajan oli pysäyttänyt Mirkka Rekolan runosäe ”Ketä kukaan ei katso, katoaa”. Säe sai minut lukemaan juttua eteenpäin. Kirjoittaja kuvaili, kuinka moni meistä ohittaa vanhuksen, vammaisen, päihderiippuvaisen, vähemmistöihin kuuluvan tai mielenterveysongelmasta kärsivän. Ei haluta kuunnella, ei haluta katsoa. Niin totta minun ja monen muun kohdalla. Sydäntäni kirpaisi.  Muistin äitini usein toistaman opetuksen ihmisten tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Äiti osasi todellakin kohdata ihmisen ei vain katsomalla häntä, äiti näki ihmisen, oli valmis kuuntelemaan ja au...

Kesän iloa ja piinaa

Kuva
Suomen kesä on aina yhtä kaivattu ja odotettu. Talven jälkeen vihreys ja lämpö tekevät hyvää mielelle ja kropalle. Tosin kesät eivät ole vakaasti samanlaisia. Toisinaan lämpötila jää alhaiseksi ja vettä voi sataa päiväkausia. Myös toinen ääripää on mahdollinen. Pitkät hellejaksot uuvuttavat ihmiset ja kuivattavat sadon. Nykyään tätä kaikkea kutsutaan ilmastonmuutokseksi, ennen vain säähän kuuluvaksi vaihteluksi. Ihmisen aiheuttama toiminta on syynä lisääntyviin tulviin, korkeisiin lämpötiloihin ja myrskyihin. Tosin maapallo on kokenut monenlaisia ilmastoon liittyviä mullistuksia ennen teollistumisen aikakauttakin, sitä ei voi kieltää.  Näistä kesän iloista voi mainita luonnon ja sen antimet metsämarjoineen ja sienineen. Moni nauttii muuttolintujen saapumisesta ja linnunlaulusta, joka täyttää maiseman varsinkin alkukesästä. Kesä tarjoaa jokaiselle jotakin: valoa, aurinkoa, uuden sadon tuotteita, kesätapahtumia, lomailua, matkoja, juhlia ja sukulaisten ja ystävien tapaamisia. Kesällä...

Ulkomaalainen kuuntelee ja kommentoi suomalaista musiikkia

Kuuntelen hyvin harvoin musiikkia Youtuben kautta. Joskus olen etsinyt jotakin unohtamaani sävelmää tuosta palvelusta, mutta muuten minua ei ole Youtube kiinnostanut. Eivät myöskään muut suoratoistopalvelut ole saaneet minusta vakiokäyttäjää. Vinyylilevyt, c-kasetit ja CD:t tuntuvat kotoisemmilta (!). Vinyylilevyt tekevät käsittääkseni paluuta, vaikka niiden käyttö vaatii sekä laitteita että vaivaa.  No, kävi niin, että mieleeni tuli etsiä edesmenneen Topi Sorsakosken esittämänä kappale "Surujen kitara". Se löytyi, ja on muuten koskettava esitys. Topi ja Agents ja Esa Pulliaisen kitara!  Samalla  sivulla huomasin joidenkin ulkomaalaisten tubettajien kuunnelleen samaa kappaletta.  Reaktiot  olivat samanlaiset kuin minun. Topin laulusta välittyy laulun tunnetila. Youtubesta löytyy useiden eri tubettajien kommentteja.  Kun selailin valikoimaa eteenpäin, löysin suomalaista musiikkia, joita ulkomaalaiset kuuntelivat ja kommentoivat. Musiikkia oli tarjolla iskelm...

Joukkoliikenteestä

Kuva
Aika ajoin saa lukea tiedotusvälineistä kehotuksia käyttää joukkoliikennettä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonsuojelun tehostamiseksi. Kehotuksia kuuluu lähinnä niiltä tahoilta, joiden asuinpaikkakunnalla joukkoliikenne toimii. Joukko- tai pitäisi kai käyttää sanaa henkilöliikenteen järjestäminen kuulunee liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan.  Jos koko Suomi halutaan pitää asuttuna, terveydenhoidon ohella joukkoliikenteen järjestäminen lienee yksi tärkeimmistä. Vuosien mittaan olen todennut linja-autoliikenteen vuorojen vähenemisen tai jopa loppumisen varsinkin eri puolilla  harvaan asuttua seutua. Monesti minä ja moni muu on toivonut, että olisipa edes yksi linja-autovuoro jäljellä.  Usealla paikkakunnalla linja-autoliikenne toimii koulujen lukuvuosien ajan. Edes se yksi vuoro aamulla ja yksi vuoro iltapäivällä palvelee seutukunnan asukkaita. Koulujen loma-aikoina ei linja-autoliikenne toimi. Omalla asuinpaikkakunnallani viikonloppuisin ei kulje y...

Vatikaanin muistoja

Kuva
Toisena pääsiäispäivänä maailma sai suru-uutisen: paavi Franciscus oli menehtynyt. Sekä Vatikaanin valtio että roomalaiskatolinen kirkko ovat vailla johtajaa. Paavin suurta merkitystä katolisille ympäri maailman on luterilaisena vaikea ymmärtää. Paaviuden historia on pitkä, sillä paavi Franciscus oli Vatikaanin mukaan 266. paavi. Paaviuden historia on osa kristillisten kirkkojen ja kristinuskon historiaa. Näin sivusta seuranneenna paavi Franciscus vaikutti lämpimältä ja tavalliselta pukeutumista lukuunottamatta. Lukuisia kertoja seurasin televisiosta paavin esiintymisiä Pietarinkirkon parvekkeella. Varsinkin paavin puheet kiinnostivat oman italian kielen innostukseni takia. Paavi otti varsin rohkeasti kantaa maailman kipupisteisiin, toivoi rauhanomaista rinnakkaiseloa ja muistutti ihmiskuntaa köyhien auttamisesta. Paavin sanat saivat vastakaikua, mutta tekoihin asti ne eivät kantaneet. Maailmassa soditaan, käytetään väkivaltaa ja riistetään sekä luontoa että ihmisiä.   Olen kä...

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!

Kuva
Suomen kirjakielen isänä pidetään Mikael Agricolaa, jonka patsas on Turun tuomiokirkon oikealla puolella kirkon pääsisäänkäynnistä katsoen. Agricolahan oli Turun piispa. Turussa opiskelleena olen ohittanut patsaan lukuisia kertoja kiinnittämättä siihen sen suurempaa huomiota. Vähän harmittaa näin jälkeen päin, että tutustuminen patsaaseen jäi pinnalliseksi.  Agricolan patsaita on useilla paikkakunnilla, joista mainittakoon muun muassa Helsinki, Lahti ja Viipuri. Mielenkiintoista on, että Agricolan äidinkielestä ei olla päästy yksimielisyyteen. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että Agricolan äidinkieli oli suomi. Osa on sitä mieltä, että äidinkieli oli ruotsi. Oli miten oli, ilman äidinkielen tasoista osaamista kirjakielemme tuskin olisi syntynyt ainakaan tässä meidän osaamassamme muodossa. Jostain luin, että sanastostamme jopa yli puolet on Agricolan peruja.  Kieli elää ja kehittyy. Tuli vaan mieleen, mahtaisiko Agricola tunnistaa nykyisin käyttämäämme suomea. Itselläni on nimi...

Posti kulkee…

Kuva
Tiesitkö, että Suomessa on viitisentoista yritystä, jotka jakavat postia? Postin synonyymi ei olekaan Posti. Postin jakelu on kaupallista toimintaa, johon Postilla ei ole yksinoikeutta. Tärkeä tieto on se, että ainoastaan Posti jakaa postia joka puolelle Suomea. Muilla yrityksillä on rajoitetut jakelualueet.  Postin sivuilta löytyi tieto siitä, miten tunnistaa Postin jakaman postin. Siispä tiedoksi, että kaikki postimerkeillä varustetut lähetykset jakaa Posti. Yritysten lähettämät kirjeet, joissa on merkintä Posti, Priority tai Economy, kuuluvat Postin jakelun piiriin.  Postia jaetaan joko tiistaina ja torstaina tai maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina vuoroviikoin. Selvä juttu, mutta kuka pysyy näin monimutkaisen aikataulun perässä... Ei hätää, jos sinulla on älylaite. Sen avulla voit tarkistaa oman postinumerosi alueen postin jakelupäivät. Muiden postia jakavien yhtiöiden tiedot varmaan löytyvät Internetistä, jos vain saat selville jakeluyhtiön.  Anteeksi, Posti, e...

Viitauksia-blogin lukijaennätyksestä ja vähän muustakin

Kuva
Vuodenvaihteen jälkeen huomasin, että blogini postauksia on klikattu jo yli kymmenentuhatta kertaa. Uskomaton määrä! Kiitos Sinulle, joka jaksat edelleen kiinnostua blogini jutuista!  Blogini juttuja saa jakaa aivan vapaasti eteenpäin, jos ajattelee jonkun tutun tai ystävän olevan postauksesta kiinnostunut.  Suurin osa postauksistani kiinnostaa muutamia uskollisia lukijoita. Selkeä poikkeus on juttu puikulaperunasta. Puikulaperunan ylistys on kerännyt reilusti yli tuhat klikkausta. Juttu itsessään on lyhyt, mutta omaan kokemukseen perustuva. Monia perunalaatuja on tullut kokeiltua, mutta Lapin puikulan voittanutta en ole tavannut. Jos et ole vielä kokeillut, suosittelen. Hinnaltaan puikula on kalliimpi kuin monet muut perunalajikkeet, mutta silloin tällöin herkkuhetkiin lienee varaa. Kiitos niille perunanviljelijöille, jotka viljelevät tätä herkkuperunaa! Postausten aiheita löytyy läheltä ja kaukaa. On hauskoja ja surullisia juttuja, joihin voisi ottaa kantaa. Täytyy vain...

Kauneimmat joululaulut

Kuva
Näin joulun alla moni meistä osallistuu Kauneimmat joululaulut-tapahtumiin kirkoissa tai muissa yhteistapahtumiin soveltuvissa paikoissa. Kauneimmat joululaulut-tapahtuma juontaa juurensa 1970-luvun alkuun, jolloin Suomen Lähetysseura aloitti yhdessä luterilaisten seurakuntien kanssa nämä musiikkitapahtumat. Tapahtumista onkin vuosien mittaan tullut varsin suosittuja. Myös Ylen kanavilla on mahdollista katsoa ja kuunnella kauneimpia joululauluja tunnettujen laulajiemme esittäminä. Kauneimmat joululaulut-tapahtumat tarjoavat laulamisen ohella myös mahdollisuuden hyväntekeväisyyteen. Joulu on hyväntekemisen ja antamisen aikaa. Kolehtien tuotto käytetään Lähetysseuran ulkomaantyöhön maailman lasten hyväksi. Työ ei katso uskontoa, kieltä tai etnisyyttä. Suomen Lähetysseura kokoaa lauluvihkoon vuosittain sekä vanhoja että uusia joululauluja. Näin tämä yhteisöllisyyttä vahvistava tapahtuma sopii kaikenikäisille.  Moni joululaulu puhuttelee meitä. Ihan ylivertainen suosikkini on Sylvian j...

Valitse työtä Suomeen -päivä 5.12.2024

Kerran vuodessa on hyvä muistuttaa meitä kuluttajia kotimaisen tuotteen hankkimisesta ulkomailla tuotetun sijaan. Tänään on se päivä, jolloin vietämme Valitse työtä Suomeen-päivää. Oikein hyvä muistutus.  Resepti on yksinkertainen. Valitse kotimainen tuote, jos sellainen on tarjolla. Viime vuosina olen joutunut toteamaan, että kotimaisia tuotteita ei ihan helposti kaupoista löydy. Kuluttajan valintaa helpottava avainlippu kertoo sen, että tuote on valmistettu Suomessa tai yritys on suomalainen. Avainlippu on siis luotettava merkki suomalaisesta työstä. Avainlipputuotteelta edellytetään yli 50 prosentin kotimaisuusastetta. Muitakin merkkejä on kuten Design from Finland ja yhteiskunnallinen yritys.  Miksi emme suosi riittävästi kotimaisia tuotteita? Selityksiä löytyy, mutta tosiasia on, että läheskään kaikkia tuotteita ei valmisteta Suomessa. Lisäksi maailman-laajuinen nettikauppaverkosto tarjoaa monin verroin halvempia tuotteita melkeinpä missä tahansa tuoteryhmässä. Meidät on ...

Arvostetut lotat

Kuva
Luin pari päivää sitten jutun lottakupeista ja niiden herättämistä tunteista. Kotimuseomme kaapissa olevat lottakupit muistuttavat minua sukumme naisista, joista suurin osa toimi sodan aikana muonitus- ja sairaanhoitotehtävissä. Meille suvun lapsille ja nuorille lottien toiminnasta kerrottiin aika ajoin. Tädin lottapukukin oli katseltavana sopivissa tilaisuuksissa. Lottakupit symboloivat minulle isänmaallisuutta, vastuullisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kulttuuriperintöä.  Lottakuppeja, lautasia, kermakannuja ja maljakoita valmisti Arabia, jonka leima on astioiden pohjassa. Sain selville, että astioita valmistettiin jo ennen sota-aikaa, sillä Lotta Svärd-järjestö perustettiin vuonna 1921. Sotiemme aikana lotat olivat tärkeä osa rintaman vahvistusta. Lotat muun muassa pitivät lähellä rintamalinjoja kanttiinia, huolehtivat sairaaloissa haavoittuneista, toimivat ilmavalvonnassa. Kaiken kaikkiaan Lotta Svärd oli merkittävä naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka lakkautettiin Mo...

Minäkö syyllinen?

Kuva
Sukumme omistuksessa on maatilan yhteydessä aina ollut jonkin verran metsää, josta varsinkin aiemmin on saatu rakennusten ja saunan lämmitykseen käytetty puu. On puusta tehty lautojakin rakentamista varten. Sukupolvien vaihtuessa sain oman osuuteni metsää, jonka omistamme yhdessä veljeni kanssa. Meillä on metsänhoitoyhdistyksen laatima metsänhoidollinen suunnitelma, jota olemme noudattaneet soveltuvin osin vuosien ajan.  Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta on parhaillaan käynnissä. Syyllisiä jahdataan median palstoilla meillä Suomessakin. Meitä metsänomistajia maanviljelijöiden ohella syyllistetään hiilinielujen tuhoajiksi ja päästöjen tuottajiksi. En suostu syylliseksi, en. Tai suostun, jos meidät kaikki todetaan syyllisiksi. Sehän on tosiasia. Olemme kuluttaneet luonnonvaroja liikaa.  Meidän omistamiamme metsiä on hakattu varsin maltillisesti tarpeen mukaan. Metsänomistajana haluan itse päättää, mitä metsälläni teen. Metsä on kasvava luonnonvara, jota on hoidetta...